Porvoon kaupungin ja Porvoon maalaiskunnan arkeologinen inventointi tehtiin opetusministeriön Porvoon museolle myöntämän 60000 markan valtionavustuksen turvin. Ensisijaisena tavoitteena oli ennestään tiedossa olevien muinaisjäännösten paikallistus ja kunnon tarkastus maastossa. Toisena päämääränä oli järjestää jäännöksiä koskevat tiedot yhtenäiseksi, ajan tasalla olevaksi käyttökelpoiseksi kokonaisuudeksi.//Lähtökohtana käytettiin museoviraston arkeologian osaston Porvoon kiinteiden muinaisjäännösten luetteloa. Sen pohjana olevat tiedot perustuivat pääasiassa Marita Munckin ja Berit Boströmin jo 1933 tekemään inventointiin sekä myöhempiin tarkastuksiin ja kaivauksiin. Luettelo olikin osin vanhentunut ja puutteellinen. Työssä keskityttiin esihistoriallisen ajan kohteisiin, mutta luetteloon otetut historiallisenkin ajan jäännökset tarkastettiin mahdollisuuksien mukaan. Kaupunkiarkeologisia kohteita ei käsitelty.
Inventointikertomuksen yksityiskohtaisiin kohdekuvauksiin on jokaisesta kohteesta mainittu tutkimuksen ja suojelun kannalta merkittäviksi tunnistetiedot, omistajat, arkistotiedot, vuoden 1994 inventointitiedot, sijainti ja maasto, kohteen kuvaus sekä luokitusehdotukset. Inventoinnin suojelunäkökulma rajasi työn ennestään tunnettuihin jäännöksiin, eikä uusien kohteiden etsiminen ollut käytännössä mahdollistakaan.//Inventoinnin jälkeen Porvoon kaupungin ja Porvoon maalaiskunnan alueelta on tiedossa 73 kohdetta, joista 69 kuuluu kokonaan tai osaksi muinaismuistolain mukaisen rauhoituksen piiriin. Inventoinnin tulos tukee aiemmin esitettyjä arvioita Porvoon esihistoriallisesta asutuskuvasta. Kivikautisia asuinpaikkoja on luettelossa tuhoutuneet kohteet mukaan lukien 17 ja hautoja 1, mutta runsaan hajalöytöaineiston perusteella asuinpaikkojen määrän täytyy olla todettua selvästi suurempi. Molemmat uudet kohteet ovat kivikautisia asuinpaikkoja.
Pronssikautisenkin asutuksen jäännöksiä on vielä toteamatta, koska sen aikaiseksi tulkittavia röykkiöitä on ainakin 45 ja asuinpaikkoja vain 3 kohteessa. Rautakaudelta tunnetaan vain 2 kalmistoa ja 1 asuinpaikka, joiden lyhytaikainen käyttö päättyy jo roomalaisajalla. Sen jälkeen arkeologisesti lähes täydellinen löytötyhjiö esihistoriallisen ajan loppuun asti on edelleenkin tosiasia. Nykytutkimuksen valossa Linnamäkikin sopii paremmin keskiaikaiseksi kuin esihistorialliseksi muinaislinnaksi. Osa tutkimattomista röykkiöistä saattaa korkeutensa ja rakenteensa perusteella olla kuitenkin rautakautisia. |
takaisin
Kuvaus
Iso Linnanmäki 1000006162, puolustusvarustukset
