Orijärven rautakautisella ja varhaiskeskiaikaisella asuin- ja muinaispeltokohteella toteuttiin alueen kuudennet ja näillä näkymin viimeiset kaivaustutkimukset. Viidennestä muinaispellosta saatiin talteen löytöinä mm. kokonainen pronssinen hevosenkenkäsolki, korvalusikka sekä vyölaitteen osia. Myös Peltorannantien muinaispellosta tutkittiin 20 neliömetrin laajuinen alue sen selvittämiseksi, onko viereisen tontin rakentamisen yhteydessä vaurioitettu Peltorannantien alla säilyneitä kulttuurikerroksia. Lähes metrin paksuiset muinaispeltokerrokset olivat säilyneet vahingoittumattomina. Peltorannantien alla sekä Kihlin tilan pihamaalla on yhä säilyneenä kiinteää muinaisjäännöstä.
Orijärven rakennussuunnitelma-alueella oleva osa Kihlinpellon asuinpaikasta on tutkittu kokonaisuudessaan vuosina 1999-2006. Yhteenlaskettu kaivausala oli lähes 7000 neliömetriä. Tutkitulla alueella sijaitsi kaksi muinaispeltokokonaisuutta, Peltorannantien muinaispellot (2) ja Karilantien muinaispellot (3 kpl). Jokaisessa näistä oli havaittavissa 2-4 eri käyttövaihetta. Käytettävissä olevien radiohiiliajoitusten perusteella kiinteä peltoviljely on Orijärvellä alkanut 600-luvulla jKr. ja jatkunut ainakin 1300-luvulle. Pelloissa on viljelty ainakin kuoretonta ohraa, pölkkyvehnää ja ruista. Orijärvestä on tehty siitepölyanalyysi (Teija Alenius 2005).
Muinaispeltojen lisäksi kaivauksissa löydettiin useita kymmeniä muita rakenteita, joista osa ajoittunee myös historialliseen aikaan. Suurin osa asuinpaikkarakenteista on kuitenkin tuhoutunut 1980-luvulla alkaneen koneellisen kyntämisen seurauksena. Vain syvimpien rakenteiden pohjat olivat säilyneet ehjinä. Orijärven Kihlinpellolla löydettiin useita eri ikäisiä ojia jopa siinä määrin, että voidaan puhua ojitusjärjestelmästä.
Vuoden 2006 tutkimuksissa saatiin talteen vain pieni hopearahan fragmentti. Se on peräisin Mainzista arkkipiispa Bardon rahapajasta. Se ajoittuu siten vuosiin 1031-1051 jKr. Fragmentin löytökonteksti on Peltorannantien muinaispeltokerros, joten se ei kuulu Orijärven hopearahakätköön. Orijärveltä löydettyjen viikinkiajan loppuun ajoittuvien rahojen kokonaismäärä ylittää 140 kappaletta. Kätkön varhaisin mahdollinen kätkentäajankohta on 1014 jKr.
Luonti: 17.2.2006 Viimeisin muutos: 29.10.2007
Hanketiedot
Kenttätyöajankohta:
31.5.-14.7.2006
Tutkimusperuste:
Maankäyttö ja rakentaminen (MML, MRL)
Rahoittaja/tilaaja:
Mikkelin kaupunki
Hankkeen vaihe:
Raportti jätetty
Henkilökunta
Kaivausjohtaja:
Esa Mikkola
Apulaistutkija:
Johanna Enqvist
Apulaistutkija:
Katja Vuoristo
Tutkimusavustaja:
Hanna Kelola
Tutkimusavustaja:
Riku Mönkkönen
Raporttitiedot
Raportti:
Mikkeli Orijärvi Kihlinpelto. Rautakautisen asuinpaikan ja muinaispeltokohteen kaivaus 31.5.-14.7.2006
Tekijä:
Esa Mikkola
Päivämäärä:
13.6.2007
Sijainti(alkup):
AO
Kopiot:
Mikkelin kaupunki/Helena Partanen
Liitteet:
Hopearahafragmentin tunnistustiedot, Yhteysluettelo, KM-luettelon ulkopuolelle jätetyt uuden ajan löydöt, Makrofossiilinäyteluettelo ja analyysitulokset (liitetään myöhemmin 2007) sekä Ajoitustulokset (liitetään myöhemmin kesällä 2007)
Julkaisut
Teija Alenius, Esa Mikkola ja Antti Ojala (2007) History of agriculture in Mikkeli Orijärvi, eastern Finland as reflected by palynological and archeological data. Teoksessa T. Alenius: Environmental change and anthropogenic impact on lake sediments during Holocene in the Finnish Karelian inland area. Ss. 91-109. Publications of the Department of Geology D11. Helsinki.
Liitetiedostot
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Mikkeli Orijärvi Kihlinpelto. Rautakautisen asuinpaikan ja muinaispeltokohteen kaivaus 31.5.-14.7.2006. Kaivauskertomus ja kartat.