Kesälahden Hiidenniemen esihistoriallisella asuinpaikalla suoritettiin arkeologisia tutkimuksia Pohjois-Karjalan TE-keskuksen myöntämin työllisyysvaroin kahden kuukauden ajan heinä-elokuussa 2006. Kaivaukset ovat ensimmäinen osa kolmivuotiseksi suunniteltua projektia, jossa tutkitaan Pohjois-Karjalan rautakautta. Jatkos-sa kaivauksia on tarkoitus tehdä Outokummussa ja Liperissä. Yhtenä osana hankesuunnitelmaa on myös Pohjois-Karjalan museon uuden esihistorian perusnäyttelyn yhteyteen vuosittain toteutettava näyttelyposteri ja –vitriini edellisen kesän kenttätöiden tuloksista. Lisäksi projektin puitteissa tehdään muinaisjäännösten hoito-työtä ja asetetaan opastetauluja valituille kohteille.
Hiidenniemellä on vuoden 2005 ja 2006 kaivausten perusteella asuttu kivikaudelta myöhäisrautakaudelle, nähtävästi lyhyinä periodeina. Niemenkärjessä olevan myöhäiskivikautisen (Pöljän keramiikkaa) asuinpaikan laajuus on epäselvä, mutta siitä lienee jäljellä ainakin 40 x 10 metrin kokoinen alue. Niementyven tasanteella olevan myöhäisrautakautisen asuinpaikan laajuus lienee noin 30 x 30 metriä ja osittain samalla alueella on myös varhaismetallikautista asuinpaikkajäännöstä. Tasanteella ja rinteessä tasanteen yläpuolella on vielä kivikautinen asuinpaikka (Pöljä, Ka 2), jota lienee noin 30 x 30 metrin alueella. Asuinpaikat ovat osittain pääl-lekkäisiä. Kaikkiaan Hiidenniemen tasanteen alueella on potentiaalista muinaisjäännösaluetta noin 45 x 40 metrin eli 1800 m2 kokoisella alueella. Lisäksi niementyven edustan suoalueella on esihistorialliseen toimin-taan liittyviä laitteita todennäköisesti laajalla alueella. Vuoden 2006 kaivausten laajuus oli 267 m2, josta 12 m2 kaivettiin suoalueella.
Kaivauksilla saatiin talteen varsin runsas ja monipuolinen löytöaineisto. Löytöjä kertyi yhteensä 47677 kpl, 24687,6 grammaa. Suurin osa löydöistä on palanutta luuta ja toiseksi eniten on keramiikkaa. Muista löytöryh-mistä seuraavaksi eniten on kvartsia ja kvartsiittia, rautakuonaa ja asbestia. Hieman vähemmän on rautaesi-neitä ja niiden katkelmia, piitä ja tuluspiitä sekä kivilajiesineitä ja niiden katkelmia. Harvinaisempia ovat kupa-ri/pronssiesineet sekä erilaiset tunnistamattomat materiaalit, orgaanisperäiset löydöt sekä historiallisen ajan löydöt. Poikkeuksellinen löytöryhmä ovat suokaivausalueelta talteen otetut varhaismetallikautiset puuseipäät. Rautaesineistä mainittakoon E-tyypin keihäänkärki, hevosenkenkäsolki, nuolenkärki ja tulusraudan katkelma, pronssi/kupariesineistä kupariniitit ja pronssi- tai kuparinappi. Keramiikasta suurin osa on merovinki-viikinkiaikaiseksi ajoittuvaa karkeaa rautakautista keramiikkaa, mutta myös asbestikeramiikkaa on runsaasti. Asbestikeramiikassa on ainakin nuoremman roomalaisen rautakauden Sär 2-keramiikkaa sekä myöhäiskivi-kautista Pöljän keramiikkaa. Lisäksi löytyi Sarsan-Tomitsan keramiikkaa, tarkemmin ajoittamatonta orgaanis-sekoitteista keramiikkaa sekä joitakin paloja tyypillistä kampakeramiikkaa. Muita mielenkiintoisia löytöjä ovat rautakautiseen toimintaan liittyvät savihelmet, kivinen värttinänpyörä ja mahdollinen valinmuotin katkelma, sekä pieni asbestisekoitteinen savikuppi, mahdollinen upokas. Kivikautisesta esineistöstä mainittakoon kaksi Pyheensillan tyypin nuolenkärkeä, siimanpaino sekä taltan katkelma.
Kiinteinä rakenteina havaittiin muutamia kivettyjä tulisijoja, suorakaiteen muotoinen löyhä kiveys, jonka tuntu-masta keihäänkärki löytyi sekä erittäin palanutta maata ja luusilppua sisältänyt likamaakuoppa. Raudanval-mistukseen liittyvä kuona- ja luukeskittymä piti sisällään myös runsaasti asbestia. Radiohiiliajoitusten ja kera-miikkalöytöjen perusteella Hiidenniemen kohde on varsin moniperiodinen: erilaista toimintaa ja asutusta on paikalla ollut tyypillisen kampakeramiikan ajasta (n. 3900 eKr.) lähtien aina myöhäiselle rautakaudelle saakka (n. 900 jKr.).
|
takaisin
Kuvaus
Hiidenniemi; Kaivaus; 2006