Museovirasto suoritti Nummi-Pusulassa Pusulan alueen arkeologisen perusinventoinnin, jolloin kaikki tunnetut muinaisjäännöskohteet ja niiden kunto tarkastettiin. Inventoinnin aikana tarkastettiin myös mahdollisia uusia kohteita sekä kiviesineiden löytöpaikkoja. Nummen kylät on inventoitu vuonna 1968 ja osittain vuosina 2002 ja 2003. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan Pusulassa oli viisi historiallisen ajan muinaisjäännöstä (tervahautoja, kiviröykkiöitä), neljä kivikautista asuinpaikkaa ja hieman alle 50 muinaisesineiden löytöpaikkaa.
Kenttätyöt suoritettiin 30.4.–4.5. ja 14.5.–25.5., yhteensä maastotyöt kestivät kolme viikkoa. Osa kohteista sijaitsee pelloilla. Näillä aluieilla maastotyöt tehtiin peltojen pintapoimintana. Tutkimukset tehtiin Museoviraston omin varoin.
Inventoinnissa tarkastettiin kentällä 68 kohdetta, joista ennestään tuntemattomia oli 19. Suurin osa vanhoista kohteista on kivikautisia irtolöytöjä, kiviesineiden löytöpaikkojen tarkastuksia. Uusista kohteista 13 ajoittuu kivikauteen, niistä kahdeksan luetteloitiin asuinpaikoiksi ja viisi kvartsilöytöpaikoiksi, jotka todennäköisesti ovat myös asuinpaikkoja. Niihin kuitenkin suhtauduttiin hieman varauksellisesti, koska Pusulassa tiedetään louhitun kvartsia historiallisena aikana lasitehtaiden tarpeisiin. Ennestään rekisteriin merkitsemättömiä historiallisen ajan kohteita tarkastettiin yhdeksän.
Kivikautisten irtolöytöpaikkojen tarkempi selvittäminen ei yleensä onnistunut. Löytötiedot näissä osittain jo 1800-luvulla museoon toimitutuissa esineissä olivat niin epätarkkoja, että jouduttiin vain tarkastamaan tilan peltoja yleisesti löytämättä mitään uutta tietoa. Yhdenkään vanhan irtolöydön ei voitu osoittaa varmasti olevan peräisin asuinpaikalta. Poikkeuksen tekee ainoastaan Töllin Jokelan kivikirves, jonka todennäköisellä löytöpaikalla oli myös kivikautinen asuinpaikka, Wallinmaa.
Pronssi- ja rautakauden löytöjä ei inventoinnissa tavattu. |
takaisin
Kuvaus
Wallinmaa 1000008359, asuinpaikat