ANJALANKOSKI ANKKAPURHA
Pk. 3024 12 ANJALANKOSKI
x = 6732 19, y = 3490 19, z = 36,8–42,4
Kivikautisen asuinpaikan kaivaus
Museoviraston arkeologian osasto
Kaivauksenjohtaja: FM Eeva-Liisa Schulz
Ankkapurhan varhaiskampakeraaminen asuinpaikka sijaitsee Kymijoen itärannalla samannimisen kosken partaalla keskellä Stora Enson idyllistä tehdasaluetta ja noin 300 metriä tehdasyhdyskunnan kirkosta länsilounaaseen. Asuinpaikka löytyi vuonna 1951 Sippolassa suoritetun muinaisjäännösten inventoinnin yhteydessä. Paikalla on tehty arkeologisia kaivauksia vuosina 1952, 1999 ja 2000. Vuoden 1999 koekaivauksen tulosten perusteella tutkimuksia jatkettiin tasokaivauksin kahdella alueella: mahdollisen asumuspainanteen kohdalla ja vuoden 1952 kaivausalueesta koilliseen. Kaivauksin piti selvittää painanteen merkitys ja kunto, etsiä muita asuinpaikkaan liittyviä rakenteita sekä hankkia vielä lisäaineistoa Ankkapurhan teollisuusmuseon näyttelyä varten.
Asuinpaikan paksu kulttuurikerros on erittäin kivistä ja väriltään voimakkaan punaista. Se sisältää runsaasti keramiikkaa, savi-idolien katkelmia, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. Vaikka suurin osa saviastianpaloista edustaa varhaiskampakeramiikan nuorempaa vaihetta, on joukossa vanhempaakin tyylivaihetta ja muutama pala asbestikeramiikkaa. Vuoden 2000 löytöaineistossa huomio kiinnittyy kvartsi- ja kiviesineiden vähäisyyteen. Ankkapurhan piinuolenkärkien määrä kasvoi yhdellä miltei ehjällä ja toisen katkelmalla. Lisäksi löydettiin mm. luuesineiden kappaleita. Palaneet luut sisälsivät kalanluiden (ahven, hauki, särkikala, lohi tai taimen) lisäksi myös majavan, hylkeen ja hirven luita. Liesikiveyksiä ei nytkään löydetty, vaikka molemmilla kaivausalueilla olikin selviä tulenpidon paikkoja. Painanne osoittautui melko loivasti syveneväksi kuopaksi, jonka keskeltä kivet oli tarkoituksella raivattu pois runsaan 10 neliömetrin alalta. Keskellä kivetöntä aluetta oli runsaasti nokimaata, hiiliä ja palaneita luita. Paikalta otetut makrofossiilinäytteet sisälsivät mm. vadelman, sianpuolukan, mustikan ja mansikan siemeniä. Kyseessä saattoi siis todellakin olla pienen asumuksen tai keittokodan painanne.
Löydöt: KM 32191:1–2635
Ajoitus: kivikausi, varhaiskampakeramiikkaa; Hela-443 5595±90 BP, Hela-444 5410 ± 75 BP, Hela-445 5650 ± 80 BP, Hela-446 5590 ± 70 BP
Tutkitun alueen laajuus: 84 m²
Kenttätyöaika: 6.6.–7.7.2000
Tutkimuskustannukset: Kaakkois-Suomen TE-keskus 280 000 mk
Tutkimusraportti: Eeva-Liisa Schulz 3.4.2001 Museoviraston arkeologian osaston arkistossa.
|