EURA
Kaava-alueen inventointi
Satakunnan Museo
Inventoija: fil. yo Antti Bilund
Inventoinnissa tarkastettiin kunnan keskustaajamassa alueita, joiden kaavoittaminen ja/tai rakentaminen on kunnan mukaan ajankohtaista. Tarkoituksena oli myös tarkastaa aiemmin tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä, erityisesti kauempana keskustaajamasta, missä niiden tilaa ja kuntoa ei ole jatkuvasti seurattu edellisen inventoinnin (1959) jälkeen. Inventointi ei ulottunut Euraan liitettyjen entisten Honkilahden ja Hinnerjoen kuntien alueelle. Lisäksi pyrkimyksenä oli käytettävissä olevan ajan puitteissa tarkastaa yleisöilmoitusten perusteella esiin tulleita löytöpaikkoja ja mahdollisia kiinteitä muinaisjäännöksiä sekä etsiä aiemmin tuntemattomia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Inventoinnissa tarkastettiin kaavoitus- ja rakennussuunnitelmien vuoksi kunnan rakennusmaaksi hankkima metsäalue Kännön koulun länsipuolella, Eurajoen ja tie numero 43:n (Harjavallantien – Laitilantien) välistä aluetta Sorkkistentien ja Eurantien varrella, vesitornin ympäristö Kauttualla, Eurajoen itäpuolinen alue Käräjämäen ja urheilukeskuksen välillä sekä Virkalantien ja Maasillantien välinen alue keskustaajaman itäosassa. Ainoa näillä alueilla havaittu kiinteä muinaisjäännös on Eurajoen itärannalla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka, joka liittyy aiemmin tunnettuun Vaheennummen asuinpaikkaan. Eurajoen ja tien numero 43 välisellä alueella tarkastusta ei alueen laajuuden, peltojen vaihtelevan kunnon ja runsaan rakennuskannan vuoksi voi pitää kovin kattavana. Niillä alueilla, jotka voitiin tarkastaa, ei kuitenkaan havaittu merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä. Muilla edellä mainituilla alueilla maasto on pääasiassa peitteistä, ja havaintomahdollisuudet siten melko heikot. Maastohavaintojen, koekuopituksen, alueiden topografian ja maaperän perusteella ei ole syytä olettaa, että näillä alueilla olisi kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Kaavoitettavien alueiden lisäksi kiinteitä muinaisjäännöksiä etsittiin muualta Eurajoen rannoilta, Eurajoen itäpuolelta Vaaniin kautta Kiukaisiin kulkevan harjumuodostuman alueelta, muutamien muiden hiekkamuodostumien tienoilta eri puolilta kuntaa ja Pyhäjärven rannoilta. Pyrkimyksenä oli löytää ennen kaikkea rautakautisen asutuksen jäänteitä jokilaaksosta, rantasidonnaisia pyyntiasuinpaikkoja hiekkamailta ja Pyhäjärven rannoilta sekä hiidenkiukaita (tai niitä muistuttavia kiviröykkiöitä) kallioalueilta. Tarkastetuilta alueilta löytyi viisi kivi- tai varhaismetallikautista asuinpaikkaa ja kolme korkeaan kalliomaastoon rakennettua kiviröykkiötä (muodostavat yhden kohteen). Yksi asuinpaikoista on nuorakeraaminen ja kaksi Pyhäjärven rannalla sijaitsevaa asuinpaikkaa keramiikan perusteella ehkä myöhäisneoliittisia tai varhaismetallikautisia. Neljäs paikka ajoittuu rannansiirtymisen perusteella aikaisintaan myöhäiskampakeraamiseen aikaan tai Pyheensillan vaiheeseen. Lähellä joenrantaa sijaitsevana se voi kuitenkin olla myöhäisempikin. Viides paikka ajoittuu rannansiirtymisen perusteella varhaiskampakeraamiseen aikaan tai mesoliittisen ajan loppuun.
Inventoinnissa saatiin uutta tietoa useiden aiemmin tunnettujen muinaisjäännösten sijainnista ja laajuudesta. Muutamien osalta ehdotetaan muinaisjäännösluokituksen muuttamista. Inventoinnissa tarkastettiin yleisöilmoitusten perusteella kolme mahdollista kiinteää muinaisjäännöstä ja kaksi irtolöytöä. Tällöin löydettiin yksi edellä mainituista asuinpaikoista ja saatiin talteen yksi mahdollisesti esihistoriallinen reikäkivi.
Löydöt: KM 32394–32408
Kenttätyöaika: 3.5.–2.6.2000
Tutkimuskustannukset: Euran kunta ja Satakuntaliitto 38 000 mk
Tutkimusraportti: Antti Bilund Museoviraston arkeologian osaston arkistossa.
|
takaisin
Kuvaus
Ahlströmin metsäpalsta I 50010003, kivirakenteet