PIHTIPUDAS 12 MADENEVA
Pk. 3312 03 PIHTIPUDAS
x = 7031 68, y = 3427 98, z = 116–117
Kivikautisen asuinpaikan kaivaus
Museoviraston arkeologian osasto ja Pihtipudas-seura
Kaivauksenjohtaja: FM Mirja Miettinen
Pihtiputaan keskeisellä kivikauden löytöalueella Putaanvirran rannalla jatkettiin vuonna 1999 Madenevan nimellä tunnetun laajan asuinpaikan kaivauksia. Vuosina 1997 ja 1998 oli rautatien molemmilla puolilla tehty koekaivauksia. Vuoden 1999 kaivaus sijoittui radan länsipuolelle, jossa tutkimus toteutettiin tasokaivauksena. Tarkoituksena oli selvittää hiekkakankaalla olevan kulttuurikerroksen ja dyynimäisen maanpinnan rakennetta avaamalla muutamia yhtenäisiä alueita edellisen kesän koeojien vierelle. Kevyt maanpinnan äestys ja monet isot kannot häiritsivät paikoin hiekkakankaan kivetöntä maannosta. Kulttuurikerroksen vahvuus ja värjäytyneisyys vaihtelivat melko paljon. Monin paikoin näytti myös siltä, että löydöt olivat sekoittuneet. Esim. keramiikkapalat ovat kuluneet ja pyöristyneet mahdollisesti tulvaveden ja rantavoimien kulutuksen seurauksena. Havainnot koskevat ensi sijassa ylempiä löytötasoja. Esille saaduista viidestä kivetystä liedestä kaksi oli selvästi hiekkakerroksen peittämiä, kolme taas verrattain lähellä nykyistä maan pintaa. Löytöjä tuli lähes kaikkialta, paikoin hyvin runsaina keskittyminä. Huomattavaa on, että lähinnä rantaa, luoteessa olevilla kaivausalueilla löytöjä oli ylimmissä kerroksissa vähemmän kuin syvemmällä. Kauempana rannasta löytöjen jakautuma oli tasaisempi. Mahdollisesti vedenpinnan vaihtelu on huuhtonut ja sekoittanut osan asuinpaikan alaosasta ja rakentanut sinne maastossa edelleenkin erottuvia pitkiä, mutkittelevia dyynimuodostumia.
Kaivauksissa ei saatu esille asumuksenjäännöksiä. Kaksi läpimitaltaan n. 1 m:n kokoista liettä sijaitsi löytökerroksen yläosissa ja kummankin ympäriltä löytyi tyypillistä kampakeramiikkaa. Myös ison pyöreän kuoppalieden ympäriltä ja päältä, aivan muinaisen rannan tuntumasta löytyi runsaasti kampakeramiikkaa ja esineistöä.
Alueella havaittiin matalina pieninä painanteina erottuvia kuoppia. Kuopista otettiin maanäytteitä kairaamalla. Kesällä 1998 yhdestä kuopasta oli löydetty liesikiveys, joka kaivettiin tänä kesänä. Liesi oli tehty pyöreään, hienoon hiekkaan kaivettuun kuoppaan. Sen iäksi on saatu radiohiiliajoituksella cal BC 1261–796 2800 ± 103 BP (Hel 4291). Tulos viittaa siihen, että ehkä osa muistakin palaneita kiviä sisältäneistä kuopanteista saattaa olla kivikautta nuorempia. Kuopanteita on kankaalla laajalla alalla, selvästi alempanakin kuin tähänastiset kampakeraamiset löydöt. Myös löytöaineistossa on erotettavissa muutakin kuin kampakeraamisen vaiheen löytöjä, jonkinverran mm. asbestikeramiikkaa.
Muusta löytöaineistosta voi mainita monet piiesineet, nuolenkärjet, kaapimet, reunoilta retusoidut, isotkin lastut. Kvartsia aineistossa on verrattain vähän, kvartsiesineitä vieläkin vähemmän. Kivilajiesineistä tavallisia ovat kirveiden ja talttojen katkelmat; ison, terältä tylpäksi kuluneen kourutaltan teräkatkelma oli syvällä maassa alimman suuren lieden vieressä. Lisäksi löytyi meripihkariipuksen puolikas ja savikuvioiden katkelmia, jotka ovat ainakin kahdesta kaarevasta, selkäharjallisesta kuviosta. Toinen niistä saatiin koottua. Pääosa keramiikasta on tyypillistä kampakeramiikkaa, vaikka kokonaisuutena aineisto on verrattain pieniä paloja. Reunapaloista ja isommista kylkipaloista päätellen astioita on ollut useita kymmeniä. Koristelussa varioivat usein yksilöllisesti toteutetut kampaleima-kuoppa aiheet ja omaperäiset mallit.
Pääosa löytöaineistoa on siis tyypillistä kampakeramiikkaa, ja sen mukana piiaineiston määrä on hyvin huomattava. Kulttuurikerroksen sekoittumista on tapahtunut ainakin osassa aluetta ilmeisesti tulvien ja rantavoimien vaikutuksesta, ehkä useampiakin kertoja. Löytöaineiston jotkut keramiikkapalat ja liesiajoitus viittaavat myös kivikautta nuorempaan asutukseen. Tyypillisen kampakeramiikan karstasta ajoitukseksi on saatu cal BC 3776/4995 ± 98 BP (Hela-322)
Paikan luonne pitkään asuttuna, vesistökapeikon rannalla sijainneena tukikohtana vahvistui uudemmissa tutkimuksissa. Sensijaan Madenevan tyypin asumuspainanteita ei ainakaan v 1997–1999 kaivauksissa tavattu. Toisaalta nimikkoasumuksenpohja sijainnee radan länsipuolella ja v. 1998–1999 kaivausalueet ovat 5–45 m päässä, asumuksen ja rannan välillä, siis varsinaisella pihamaalla.
Kaivauslöydöt: KM 31502:1–1135
Ajoitus: kivikausi KA II, varhainen metallikausi?
Tutkitun alueen laajuus: n 110 m²
Kenttätyöaika: 19.–30.7.1999
Tutkimuskustannukset: Museovirasto, kaivaustyövoima Pihtipudas-seuran järjestämiä vapaaehtoisia
Tutkimusraportti: Mirja Miettinen 15.3.2001 Museoviraston arkeologian osaston arkistossa
|
takaisin
Kuvaus
Madeneva 601010012, asuinpaikat