KRISTIINANKAUPUNKI KARIJOEN SUSILUOLA
Pk. 1232 12 KARIJOKI
x = 6910 99–6911 00, y = 1534 57–59, z = 116,4–118,2
Luolan kaivaus
Museoviraston arkeologian osasto
Kaivauksenjohtaja: MA Hans-Peter Schulz
Susivuoren pohjoisosassa sijaitsevassa Susiluolassa käynnistettiin kaivaukset vuonna 1997. Vuonna 1999 vuoren kallioseinämästä todettiin kaksi uutta luolaa, Susiluolan suuaukosta (keskipiste) 20–35 m länteen ja 50–65 m lounaaseen. Molempien suuaukot ovat miltei kokonaan sedimentin peitossa.
Susiluola on vaakarako peruskalliossa, ja se on melkein kattoon saakka täyttynyt irtaimella maa-aineksella (kerrokset I-VII). Kerros I on rantakerrostuma, joka on syntynyt Itämeren Ancylus-vaiheessa n. 8000 vuotta sitten. Myös kerros II on rantakerrostuma. Alustavien OSL-ajoitustulosten mukaan siinä on sekä vanhempia että nuorempia fraktioita ( > 50 000 vuotta). Kerroksen III ikä ja alkuperä ovat vielä selvittämättä. Kerros IV on soraan ja hiekkaan syntynyt interglasiaalinen paleomaannos. Se koostuu kahdesta sedimenttiyksiköstä, joista alimman pinta on tallattu, ja on ilmeisesti ollut pitemmän aikaa luolan lattia. Tallatun pinnan (pavement) tasosta ja sen yläpuolelta on saatu selviä merkkejä ihmisen toiminnasta.
Kerros IV on stratigrafisin perustein syntynyt ennen kuin Veiksel-jääkauden mannerjäätikkö peitti alueen 74 000 vuotta sitten . Alustavien OSL-ajoitusten mukaan kerroksen hienosedimentti on saanut auringonvaloa, ja kerroksen ikä on yli 100 000 vuotta. Siitepölyanalyysin tulosten mukaan (raportti B. Eriksson 1999; GTK) pavementin pölystö kuuluu interglasiaalin maksimin jälkipuoliskolle. Pääpuulajien Pinus, Betula, Alnus ja Picea lisäksi esiintyvät Pinus sembra tai montana ja Abies sekä pieninä määrinä Tilia, Quercus, Ulmus ja Fagus. Tämä viittaa siihen, että kerroksen IV pavement on syntynyt Eem-interglasiaalin jälkipuoliskolla (n. 125 000–120 000 vuotta sitten).
Kerros V on todennäköisesti kokonaan sekundaarinen rantakerrostuma. Se on hyvin lajittunutta soraa, jossa on merkkejä ihmisen toiminnasta (artefakteja ja palaneita kiviä), mutta joka sisältää vain niukasti siitepölyä. Kerroksen V (ja VI:n) pinnasta paikoitellen löydetyt suuret määrät kukkakasvien ja ruohojen siitepölyjä ovat todennäköisesti luolassa talvehtineiden lepakoiden ja mahdollisesti mäyrien aiheuttamia kontaminaatioita. Kerroksien VI ja VII ikä ja alkuperä ovat vielä epäselviä.
Susiluolan kiviaineisto tutkittiin uudelleen alkutalvella 1999 ja aineiston morfologisista piirteistä keskusteltiin paleoliittisen kiviteknologian asiantuntijoiden kanssa. Tämän perusteella on tehty tarkennuksia morfologisiin tyyppiryhmiin sekä muutettu kivilajimäärityksiä. Artefakteja > 15 mm on klassifioitu 194 (114:ssa selviä iskunjälkiä) ja lastuja < 15 mm (todennäköisesti iskentäjätettä) 594. Löydöt keskittyvät kerroksiin IV–VII. Käytetty raaka-aine koostuu uuden klassifikaation mukaan kuudesta kivilajista (silex, vulkaniitti, punainen silttikivi, kvartsiitti, kvartsi ja hiekkakivi).
Morfologisesti aineisto (krs IV ja V) kuuluu todennäköisesti varhaisen Mousterien-kulttuurin piiriin. Arkeologiset löydökset osoittavat ihmisen oleskelleen Susiluolassa useassa vaiheessa; artefakteja on kerroksista IV–VII ja tulenpidon jälkiä kerroksista IV–VI. Siitepölyanalyysit kerroksesta IV viittaavat interglasiaalin jälkipuoliskolle ja kyseessä onkin todettujen puulajien perusteella suurella todennäköisyydellä Eem-interglasiaalin loppupuolisko, n. 120 000–125 000 vuotta sitten. Ajoitus sopii löytöaineiston morfologisten piirteiden perusteella saatuun kuvaan asutuksen iästä. Kerrokset V–VII ovat ilmeisesti kerrosta IV vanhempia, mutta ikäero ei ole vielä tiedossa.
Löydöt: KM 31837:1–268
Ajoitus: keskinen paleoliittinen kivikausi
Tutkitun alueen laajuus: 17,5 m²
Kenttätyöaika: 24.5.–9.7.1999
Tutkimuskustannukset: Museovirasto 250 000 mk
Tutkimusraportti: Hans-Peter Schulz 27.1.2000 Museoviraston arkeologian osaston arkistossa.
|
takaisin
Kuvaus
Karijoen Susiluola 409010050, asuinpaikat