VANAJAVEDEN LAAKSO (HATTULA JA HÄMEENLINNA)
Esihistoriallisten kiinteiden muinaisjäännösten inventointi
Museoviraston arkeologian osasto
Inventoija: FM Sirkka-Liisa Seppälä
Inventointi liittyi Hattulan kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin käynnistämään projektiin, jossa koottiin valtakunnallisesti arvokkaan Vanajaveden laakson kulttuuriympäristöä koskevia selvityksiä osayleiskaavoitusta varten. Selvitysalue ulottui pitkin Vanajaveden kapeikkoa Hämeenlinnan Miemalasta Hattulan Retulansaareen. Perusselvitysten tavoitteena oli ajantasainen ja yhtenäinen esitys alueen kulttuuriympäristön tilasta ja arvoista, luonnon, maiseman, muinaisjäännösten ja rakennetun ympäristön kannalta. Selvityksistä vastasivat ympäristösuunnittelija Heli Jutila, maisema-arkkitehti Marja Mikkola, tutkija Lauri Putkonen sekä tutkija Sirkka-Liisa Seppälä. Hankkeen työtä seurasi ohjausryhmä, johon osallistuivat työtä myös taloudellisesti tukeneet Hämeen ympäristökeskus ja Hämeen liitto sekä Museovirasto. Selvitysten kokonaiskustannukset olivat noin 400 000 mk. Hankkeessa noudatettiin vuonna 2000 tulleen maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämiä toimintatapoja järjestämällä jo selvitysvaiheessa useita avoimia tiedotustilaisuuksia alueen asukkaille.
Inventoinnin ensimmäinen osa käsittää alueelta tunnettujen kiinteiden muinaisjäännösten kohdekuvaukset. Inventoinnissa arvioitiin Vanajaveden laakson 105 esihistoriallisen ja tiedossa olevan historiallisen ajan muinaisjäännöksen tila ja yhteys muihin luonnon- ja kulttuuriympäristön arvoihin. Maastotyössä keskityttiin tunnettujen kohteiden arviointiin, mutta tarkastuksissa havaittiin myös aiemmin tuntemattomia rautakauden asutuksen merkkejä Hattulan Pekolan, Poransaaren ja Tenholan alueelta.
Toinen osa liittyy selvitysten yhteisraporttiin, jossa on esitelty Vanajaveden laakson kulttuuriympäristön yleispiirteet, laakson maisema-alueet, arvokkaat alueet sekä kehittämistavoitteita. Raportissa on määritelty myös Vanajaveden laakson merkittäviä arkeologisia arvoja sisältävät esihistorialliset kulttuuriympäristöt, jotka on arvioitu Unescon käyttämien valintakriteerien (säilyneisyys, edustavuus, tutkimushistoriallinen merkitys, yhteys muihin kulttuuriympäristön arvoihin) mukaisesti. Esihistoriallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä on selvitysten perusteella Hämeenlinnassa Miemalassa, Vanajan kirkon ympäristössä, Linnan ympäristössä sekä Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla Kirstulassa, Hattulassa Pekolassa, Tenholassa, Suontakana, Lepaalla, Suotaalassa ja Retulansaaressa. Tenholan linnavuori ja Retulansaari ovat myös valtakunnallisesti merkittäviä muinaisjäännöksiä. Jatkossa tärkeimpiä tavoitteita ovat seudun historiallisten muinaisjäännösten perusinventointi sekä muinaisjäännösten hoito ja opastus osana maisemanhoidon ja kulttuurimatkailun kehittämistä.
Löydöt: KM 31866–31873
Kenttätyöaika: 21.4.–27.5.1999
Tutkimuskustannukset: Hämeenlinnan kaupunki, Hattulan kunta yhteensä 120 000 mk
Tutkimusraportti: Sirkka-Liisa Seppälä 2000 Museoviraston arkeologian osaston arkistossa.
Kirjallisuus: Mikkola, Marja & Jutila, Heli & Putkonen, Lauri & Seppälä, Sirkka-Liisa 2001. Vanajaveden laakson maisema, esihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö ja luonto. Ympäristöministeriö. Alueelliset ympäristöjulkaisut 245.
|