Pietarsaaren kaupungin keskustassa toteutettiin Museoviraston rakennushistorian osaston ja Pietarsaaren kaupunginmuseon yhteistyönä kaupunkiarkeologinen pelastuskaivaus ns. Lassfolkin korttelissa 2/2/7–10 touko-elokuussa 2008. Kaivaukset perustuivat Museoviraston vuonna 2002 tekemään kaupunkiarkeologiseen inventoitiin sekä syyskuussa 2007 tehtyjen koekaivausten tutkimustuloksiin 1600–1800-luvun löydöistä ja kulttuurikerroksista. Kortteliin suunnitellaan aloitettavan liike- ja toimitilojen sekä musiikkisalin rakentaminen vuonna 2009, joten koekaivausten perusteella mielenkiintoisimpien alueiden laajentaminen nähtiin tarpeellisiksi.
Kortteliin avattiin viisi tutkimusaluetta, joiden yhteispinta-ala oli 252 neliömetriä. Kaivaustutkimuksen kesto oli 11 viikkoa, jota ennen käytettiin yksi viikko kaivauksen valmisteluun Pietarsaaressa. Kaivauksilla työskenteli tutkija, kolme apulaistutkijaa ja neljä tutkimusavustajaa. Kaivajina työskenteli yhdeksän arkeologian tai historia-alan opiskelijaa ja seitsemän työnhaun kautta palkattua henkilöä eripituisissa työsuhteissa. Keskimäärin viikoittain töissä oli 9–10 kaivajaa.
Alueilta löydettiin 1600-luvun jälkipuolelta 1800-luvun jälkimmäiselle puoliskolle ajoittuvia kulttuurikerroksia, joista dokumentoitiin asuinkortteleiden rakennuskannan jäännöksiä. Alueiden kulttuurikerrokset ja löytyneet rakenteiden osat poikkesivat toisistaan huomattavasti. Kaivauksien suurimmalta alueelta dokumentoitiin mm. kivijalkojen osia, lautalattiaa, paalurakenteita, mahdollinen kellari tai maakuoppa ja Östergatanin nimellä tunnettua katua useissa kivikerroksissa. Useilta aluilta dokumentoitiin mm. puu- ja kivirakenteiden osia kuten kivijalkoja ja puuarinoiden osia. Kaikkia rakenteiden osia ei pystytty tulkitsemaan. Yksi alueista oli myös ns. kosteikkoaluetta, jota luonnehtivat kuivikekerrokset.
Löytöaineisto koostui pääosin tyypillisestä kaupunkiarkeologisesta löytömateriaalista kuten keramiikka-astioiden paloista ja liitupiippujen varsista ja koppien osista. Löytöaineistosta huomattava osa oli eläinluita, joista löytyi myös merkkejä luiden käyttämisestä esineiden valmistukseen. Jonkin verran otettiin talteen puu- ja nahkaesineiden osia sekä metallilöytöjä kuten nappeja ja rahoja, joista kaksi oli 1600-luvulla lyötyjä hopearahoja. Erikoisempina löytöinä otettiin talteen mm. eläinhahmoisia liitupiipun koppien osia, laskupirkka, miekan säilä, kullattu messinkisolki ja koristelematon luulusikka. Alueet tutkittiin kaivausten aikana kulttuurikerrosten pohjaan saakka. Tutkimatta jäivät alueet, joilla oli käytössä olleita johdotuksia tai viemäreitä sekä lähes kokonaan tuhoutuneeksi oletettu huoltoasematontti (2/2/9) ja osittain tuhoutuneeksi oletettu tontti (2/2/7). |