Sääksmäen vuonna 1838 ristikirkoksi muutettuun keskiaikaiseen kivikirkoon suunniteltiin uutta lattiaa. Koska oli tiedossa, että lattian alla oli paljon muurattuja hautoja, päätettiin nämä dokumentoida ennen uutta lattiaa, joka oli tarkoitus tehdä vanhan lattian päälle. Hautojen dokumentoinnin lisäksi tarkoituksena oli selvittää kirkon vanhat perusmuurit puretuilta kohdilta ja tehdä muita mielenkiintoisia havaintoja. Työtä vaikeutti se, että se oli suoritettava menemällä vanhan lattian alle. Lattian alle järjestettiin kuitenkin sähkövalaistusta.
Vuonna 1838 kirkkoon oli rakennettu uudet pohjois- ja eteläristit. Näiden tieltä oli purettu pois sakaristo, asehuone ja osin perusmuurejakin. Vanha sakaristo on sijoittunut pohjoisen ristin kaakkoiskulmaan. Sen jäljet ovat havaittavissa pohjoisen ristin itäisessä seinässä ja seinämuurin jäänteet lattian alla. Sakaristo ja runkohuone tulkittiin samanaikaisiksi. Sakariston pinta-alaksi laskettiin 395 cm x 570 cm. Asehuoneen jäänteet havaittiin eteläisen ristin luoteiskulmassa. Sen pinta-alaksi laskettiin 440 cm x 625 cm. Kronqvist tulkitsi asehuoneen samanaikaiseksi runkohuoneen kanssa vastoin historiallisia lähteitä.
Haudoista tiedettiin jo ennakolta, että ne oli ristikirkoksi muuntamisen ja silloisen lattian korottamisen yhteydessä tyhjennetty. Lisäksi muurattujen hautojen rakennusmateriaaleja oli käytetty uudelleen lattian kantavien rakenteiden rakentamisessa. Kronqvistin saaman suullisen tiedonannon mukaan edellisen kerran arkkuja oli kannettu lattianalaisesta haudasta ulos kirkon länsipäässä vuonna 1878, jolloin lattiaa vahvistettiin urkujen vuoksi. Ennakkotietojen mukaisesti haudat olivat lähes kokonaan tyhjennetty hautauksista ja osa niistä oli hävitetty perinpohjaisesti. Yhteensä dokumentoitiin 18 muurattua hautaa, joista vain muutamaan oli jäänyt hautauksia. Nekin rikottuina. Haudat oli pääosin muurattu kivestä ja niihin oli tehty tiiliholvaus. Joukossa oli myös kokonaan tiilestä tehtyjä hautoja ja muutamia joihin oli tehty holvi kivistä. Muutamien hautojen seiniä oli kalkittu valkoisiksi. Hautoja oli dokumentoitu jo vuonna 1878. Kronqvistin havainnot poikkesivat hiukan Carlstedtin vuonna 1878 tekemistä havainnoista. Kronqvist pyrki myös selvittämään hautojen omistajia kirkon kirjojen avulla.
Kirkon pohjoisseinämältä löydettiin lähes tuolloisen lattian rajasta umpeen muurattu oviaukko, jonka havaittiin sen avaamisen jälkeen johtavan länsipäädyn sisällä kulkevaan portaikkoon. Portaikko on ollut kulkutie kirkon ulkoiseen saarnatuoliin. Portaikossa havaittiin umpeenmuurattuja ikkuna-aukkoja. Lisäksi länsipäädystä havaittiin pyöröikkuna, joka oli muurattu umpeen sekä sisältä että ulkoa. Arkkitehti Ranckenin löytämä vihkiristi otettiin esiin. Muutamista umpeenmuuratuista ikkuna-aukoista pääteltiin, että alkuperäisenä suunnitelmana on ollut tehdä kirkosta kaksilaivainen. Tämä on jäänyt toteuttamatta. |
takaisin
Kuvaus
Sääksmäen kirkko 1000014854, kirkkorakenteet