KUUSAMO OIVANGINJÄRVI KOTANIEMI E
Kivikautisen asuinpaikan kaivaus
Pk 4522 11 Meskusvaara
x = 7329 600, y = 4457 800 z = 263–265
p = 7330 790, i = 3593 750
Oulun yliopisto, yleinen arkeologia
Kaivauksenjohtajat: fil. yo Sini Annala, fil. yo Tiina Juopperi, fil. yo Sirpa Niinimäki ja fil. yo Sami Viljanmaa
Vuoden 2001 kaivaukset kohteessa olivat jatkoa kesän 2000 koekaivaukselle. Tutkimusten yhteydessä toteutettiin edellisvuotiseen tapaan Kuusamon kansanopiston arkeologinen kaivauskurssi. Kaivauksen aikana pyrittiin tutkimaan asuinpaikan selkein asuinpainanne ja selvittämään koekuopituksessa tavattujen löytökeskittymien luonnetta.
Tutkitussa asuinpainanteessa muinoin sijainneen kuoppatalomaisen asumuksen lattia-ala erottui kaivausten aikana selvästi lähes suorakaiteen muotoisena likamaaläikkänä. Asumuksen molemmissa päädyissä on jokseenkin varmasti sijainnut oviaukko. Todennäköisiä tulisijoja asumuksessa havaittiin kaksi. Läheltä asumuksen pohjoisseinää, lattiapinnan yläpuolelta otetun hiilinäytteen radiohiiliajoitustulos, 4090–3670 cal BP, ajoittaa asumuksen varsin luotettavasti yli neljäntuhannen vuoden ikäiseksi. Asumuksen läheisyydessä tutkittiin koeojin aktiviteettialueen löytökeskittymiä. Ilmeni, että alueella on kaiketi ollut kevyehköjä rakenteita, muun muassa ilmeisen kvartsintyöstöpaikan yhteydessä sekä asuinpainanteen välittömässä läheisyydessä. Samoista yhteyksistä tavattiin myös merkkejä niukasti kivetyistä tulisijoista.
Kaivaukset Oivanginjärvellä antoivat laajan ja monipuolisen löytöaineiston. Merkittävimpänä yksittäisenä löytönä voidaan pitää kauttaaltaan hiottua, täysin ehjää L-kirjaimen muotoista liuskeveistä, jonka parhaat vastineet tunnetaan Pohjois-Skandinaviasta. Korkeatasoista liuskeentyöstötaitoa osoittavat myös löydetyt keihäänkärki ja pieni tasataltta, sekä lukuisat muiden liuske-esineiden katkelmat. Asuinpainanteesta löydetty keramiikka on alustavasti luokiteltu noin 5000 vuoden ikäiseksi, nuoremmaksi tyypilliseksi kampakeramiikaksi. Keramiikan niukkuus antaa kuitenkin mahdollisuuksia myös muille tulkinnoille. Liuske-esineistön ja keramiikan lisäksi asuinpaikalta löydettiin pii-iskos, palanutta luuta sekä kvartsiesineitä ja -iskoksia. Pii-iskoksen löytyminen kertoo pitkistä kauppayhteyksistä. Todennäköisesti piikivi – raaka-aine, jota Suomen alueella ei luonnostaan esiinny – on kulkeutunut Oivanginjärvelle itäisiä vesireittejä pitkin Venäjän suunnalta.
Runsas kivilajiesineistö, keramiikka, useiden eri eläinlajien palaneet luut sekä asumuspainanne ja laaja aktiviteettialue muodostavat kokonaisuutena kuvan pyyntikulttuuriin kuuluneesta pienialaisesta pysyväisluonteisesta asutuksesta kohteessa neoliittisen kivikauden lopulla. Ravinnonhankinta on ollut hyvin monipuolista – luiden joukosta on tunnistettu niin kalojen, lintujen, pienten nisäkkäiden kuin myös hirvieläinten luita. Löytöaineiston perusteella paikalla asuneella väestöllä on ollut yhteyksiä kaukaisillekin alueille.
Löydöt: KM 32936:1?229
Ajoitus: neoliittisen kivikauden loppu, alkaen Ka II:2
Tutkitun alueen laajuus: 52,5 m²
Kenttätyöaika: 11.–20.6.2001
Tutkimuskustannukset: Kuusamon kaupunki 6000 mk, Koillismaan kehittämiskeskus Craftpolis 2500 mk, Koillissanomat 1500 mk
Tutkimusraportti: Sini Annala, Tiina Juopperi, Sirpa Niinimäki ja Sami Viljanmaa 25.2.2002 Oulun yliopiston arkeologian laboratoriossa, kopio Museoviraston arkeologian osaston arkistossa. |
takaisin
Kuvaus
Kotaniemi E 305010201, asuinpaikat