PIEKSÄMÄEN MLK MARKETANHIEKKA
Kivikautisen asuinpaikka-alueen koekaivaus
Pk 3232 01 Iso-Naakkima
x = 6899 78–80, y = 3507 78–3508 08, z = n. 112,5
p = 6899 780–800, i = 3507 780–3508 080
Museoviraston arkeologian osaston koekaivausryhmä
Kaivauksenjohtajat: FK Kaarlo Katiskoski ja FM Petteri Pietiläinen
Iso-Naakkiman pohjoisrannan kivikautisella asuinpaikka-alueella aloitettiin koekaivaus vuonna 2000. Pyrkimyksenä oli selvittää suunniteltujen suurehkon kesähuvilan sekä muiden rakennusten rakennusmahdollisuutta alueella. Edellisvuonna mm. vähäisten työvoimaresurssien sekä löydettyjen rakenteiden takia kesken jääneessä koekaivauksessa havaittiin tulisija, jokin muu kivirakenne sekä ajoittavina löytöinä mm. tyypillistä kampakeramiikkaa ja Pöljän tyypin asbestikeramiikkaa. Alue myös kartoitettiin tuolloin.
Vuoden 2001 koekuopituksessa kaivettiin yhteensä 44 neliömetrin laajuista koeruutua löydöttömään pohjamaahan saakka ja alueen kartoitusta täydennettiin. Löydöllistä aluetta oli käytännössä koko koekuopitetulla alueella, n. 290 m matkalla järvenrannan suuntaisesti. Löytöaineisto koostui lähinnä kvartseista, joiden joukossa oli muutamia esineitä. Saviastianpaloja oli ainoastaan kolmessa koeruudussa. Alemmalta rantaterassilta myöhemmällä kivikaudella vedenkohoamisen peittäneestä kulttuurihorisontista keskittymänä löytyneet varhaiskampakeramiikan astianpalat edustanevat varhaisinta asutusvaihetta. Myös muinainen peittynyt rantakivikko paikannettiin, vailla kulttuurimerkkejä. Korkeammalta harjanteelta löytyi edellisvuoden tapaan tyypillistä kampakeramiikkaa ja Pöljän tyypin asbestikeramiikkaa, nyt asuinpaikan molemmilta äärialueilta. Myös harjanteella oli merkkejä vanhempien asuinpaikkavaiheiden osittaisesta peittymistä, täällä kuitenkin tuulen kuljettamaan dyynihiekkaan. Pienen kivilajiaineiston joukossa oli muutamia hiottujen esineiden katkelmia ja yksi piiesineen katkelma. Palanutta luuta oli runsas 300 g, pääosin kahtena eriaikaisena keskittymänä. Varhaiskampakeramiikkaan liittyvät luut olivat veden pyöristämiä ja todennäköisesti Pöljänkeraamiseen vaiheeseen liittyvä luukeskittymä löytyi asumuspainanteen vierestä. Vaikeasti määritettävä luuaineisto on pääosin haukea ym. kalaa, mutta valtaosin kuitenkin suurempaa nisäkästä, ainakin hirveä. Luut analysoi FM Kristiina Mannermaa. Todennäköiseen Pöljänkeraamiseen vaiheeseen liittyi yksi kolmesta havaitusta liesikiveyksen jäänteestä. Kahdessa harjanteen keskialueen koeruudussa havaittiin lisäksi todennäköisesti ruumishautoihin viittaavat itä–länsi- ja lounais–koillissuuntaiset punamultaläikät, kuitenkin vailla selviä hautalöytöjä.
Osa löydöistä sijoittui harjanteelta sisämaahan laskevaan maastoon, suon reunaan ja osittain suoturpeen peittämiin kohtiin. Tämä sekä havainnot muutaman kymmenen metrin matkalla yli 1½-metriseksi kasvavasta suokerrostumasta viittaavat siihen, että asuinpaikka on pääosan käyttöiästään sijainnut Iso-Naakkiman ja soistuneen muinaisaltaan välisellä kannaksella.
Hiiliajoitusten mukaan varhaiskampakeraamista asutusvaihetta oli myös harjanteen päällä. Sen sijaan punamultahaudasta löytynyt analysoitu pieni näyte ajoittui viimeisille vuosisadoille eKr.
Löydöt: KM 32719:1–127
Ajoitus: kivikausi (Ka I, Ka II, Pöljän keramiikka)
Hiiliajoitukset: punamultaläikästä Hela-539: 2195 ± 75; alaterassin varhaiskampakeramiikkahorisontista Hel-4564: 6090 ± 100 BP sekä vuoden 2000 kaivausten näytteet tulisijasta Hel-4578: 6240 ±100 ja kivirakenteesta Hel-4579: 5210 ± 90 BP.
Tutkitun alueen laajuus: koeruutuja 44 m²
Kenttätyöaika: 20.–31.8.2001
Tutkimuskustannukset: Museoviraston koekaivausryhmä
Tutkimusraportti: Päivi Kankkunen, Kaarlo Katiskoski ja Petteri Pietiläinen 2002 Museoviraston arkeologian osastona arkistossa (sisältää vuoden 2000–2001 tutkimukset). |