LOPPI KARHUMÄKI
Kivikautisen asuinpaikan kaivaus
Pk 2042 09 Loppi
x = 6732 47, y = 2522 16, z = 109
p = 6735 199, i = 3358 334
Riihimäen kaupunginmuseo, ”Esihistorian pauloissa” -projekti
Kaivauksenjohtaja: fil. yo Antti Bilund
Kaivaukset kuuluivat EU:n rakennerahaston Tavoite 2 -ohjelmaan liittyvään "Esihistorian pauloissa" -projektiin, jonka tavoitteena on ollut edistää Hämeen maakunnan eteläosan esihistorian tuntemusta mm. matkailullisia tarkoitusperiä silmälläpitäen. Projektin johtaja on FT Heikki Matiskainen. Asuinpaikka löytyi projektiin kuuluvassa täydennysinventoinnissa syksyllä 2001.
Karhumäki sijaitsee Lopen kirkosta 2,7 km lounaaseen, Loppijärven luoteisrannalla. Asuinpaikka sijaitsee mäen kaakkoisrinteen juurella, rantatörmän päällä olevalla, noin 50 m pitkällä ja 10 m leveällä tasanteella. Ennen järven pinnan alentamista paikalla on ollut suorasta rannasta ulkoneva niemeke.
Inventoinnissa runsaslöytöisimmäksi todetulle kohdalle tasanteen lounaispäähän avattiin 15 m² tasokaivausalue. Kulttuurikerros ei ollut kovin paksu, mutta löytötiheys oli kohtalaisen suuri. Ainoat havaitut rakenteet olivat kaksi likamaakuoppaa. Asuinpaikan laajuuden selvittämiseksi kaivettiin kuusi koekuoppaa: kolme tasanteen lounaisosaan, yksi sen eteläpuolelle alemmalle tasanteelle ja kaksi tasanteen koillisosaan. Asuinpaikan todettiin ulottuvan koko koekuopitetulle alueelle. Tasanteen koillisosassa koekuopasta tavattiin kivirakenne, josta tutkittiin osa. Rakenne todettiin noin 2 m läpimittaiseksi kivetyksi liedeksi.
Löytöinä saatiin muun muassa eteläsuomalainen tasataltta ja toistakymmentä viistoteräistä kvartsinuolenkärkeä, pieni Pyheensillan-tyypin kärki, myöhäiskampakeramiikkaa, ilmeisesti nuorakeramiikkaa (koristelematonta) ja varhaismetallikautista keramiikkaa (naarmutettua), meripihkan muruja sekä muutamia luuesineen katkelmia.
Asuinpaikka on sijaintinsa, löytöjensä ja kaivaushavaintojen perusteella tyypillinen kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka on täysin ehjänä tutkimuksellisesti arvokas. Palanut luun on säilynyt harvinaisen hyvin. Löydöt osoittavat, että asuinpaikkaa on voimakkaammin käytetty kahtena selvästi erillisenä ajanjaksona, myöhäismesoliittisella ajalla ja kivikauden lopulla. Ainoa selvästi muuhun aikakauteen viittaava löytö on yksi ilmeisesti varhaismetallikautinen astia.
Löydöt: KM 33461:1–392
Ajoitus: kivikausi (mesoliittinen aika, myöhäiskampakeraaminen aika, nuorakeraaminen aika, myöhäisneoliittinen aika)–varhaismetallikausi
Tutkitun alueen laajuus: noin 22 m²
Kenttätyöaika: 29.7.–16.8.2002
Tutkimuskustannukset: Lopen kunta ja Etelä-Suomen lääninhallitus
Tutkimusraportti: Antti Bilund 31.3.2003 Riihimäen kaupunginmuseossa, kopio Museoviraston arkeologian osaston arkistossa. |