KONTIOLAHTI
Perusinventointi
Pohjois-Karjalan Museo
Inventoija: FM Oili Forsberg
Kontiolahden kunnan muinaisjäännösinventointi toteutettiin Pohjois-Karjalan Museon Polkuja esihistoriaan -hankkeen osana. Tämä hanke kuuluu EU:n tavoite 1-ohjelmaan, ja rahoittajina ovat EU:n lisäksi Pohjois-Karjalan ympäristökeskus sekä Pohjois-Karjalan liitto. Projektin keskeisimpiä toimenpiteitä ovat arkeologiset perusinventoinnit Jyty-kuntien alueella. Näistä kunnista Joensuu, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi inventoitiin kesällä 2002, Eno, Pyhäselkä, Kiihtelysvaara sekä Kontiolahti inventoitiin 2003. Lisäksi inventointien ja arkistotietojen pohjalta kootaan paikkatietokanta alueen muinaisjäännöksistä. Tarkoituksena on rakentaa arkeologisia luontopolkuja kuntien alueelle sekä koota verkkosivut ja arkeologinen perusnäyttely Pohjois-Karjalan Museoon. Polkuja esihistoriaan -hankkeen perimmäisenä tarkoituksena on kulttuuriympäristön suojelun tehostaminen sekä esihistoriallisen perinnön arvostuksen lisääminen.
Inventoinnin aikana tarkastettiin ennestään tunnetut esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset ja irtolöytökohteet. Koska Kontiolahden alueelta tunnettiin ennen inventointia vain kahdeksan muinaisjäännöstä, oli työn pääpaino kuitenkin uusien, ennestään tuntemattomien kohteiden etsimisessä. Inventoinnissa löytyikin 35 uutta kohdetta, joista esihistoriallisia asuinpaikkoja oli 30. Uusia pyyntikuoppakohteita löytyi kaksi, joista toinen tosin oli entuudestaan tunnettu, mutta ei varmuudella pyyntikuoppakohteeksi tunnistettu. Lisäksi inventoinnissa todettiin kaksi ortodoksikalmistoa, jotka molemmat olivat entuudestaan tiedossa, mutta paikallistamatta. Viimeinen uusista kohteista oli inventoinnissa löytynyt varhaismetallikautinen hautaröykkiökohde.
Entuudestaan tiedossa olevista mahdollisista kohteista neljä on tässä raportissa kirjattu ns. tentatiivikohteiksi. Ne ovat mahdollisia muinaisjäännöksiä tai kohteita, joiden tarkka paikallistaminen jäi arvailujen varaan. Irtolöytökohteita, joita ennen inventointia oli 12, tarkastettiin inventoinnissa vielä yksi uusi. Systemaattisesti historiallisen ajan kohteista tarkastettiin vain ortodoksikalmistot ja tsasounan paikat. Esimerkiksi tervahautoja, joita Kontiolahdella on runsaastikin, ei tässä raportissa ole käsitelty.
Kuva Kontiolahden esihistoriasta monipuolistui ja syveni huomattavasti kesän 2003 inventoinnissa. Koska kunnan alueella on edellisen kerran tehty perusinventointi 1968, oli täysin ennakko-oletusten mukaistakin, että uusia kohteita löytyy lukuisia. Kontiolahdelle näyttää asutus vakiintuneen mesoliittisella kivikaudella, eikä koko esihistoriallisella ajalla ole havaittavissa minkäänlaisia asutuskatkoksia, vaikka merkit rautakautisesta asutuksesta toistaiseksi ovatkin vähäisiä. Tämä johtunee siitä, että nykyinen asutus on pitkälti peittänyt alleen ja tuhonnut merkit rautakauden aikuisista toiminnoista. Kivi- ja varhaismetallikautinen asutus on säilynyt paremmin lähinnä Pielisjoen rannoilla.
Löydöt: KM 33829–33859
Kenttätyöaika: 19.5.–19.6.2003
Tutkimuskustannukset: Polkuja esihistoriaan -hanke
Tutkimusraportti: Oili Forsberg 31.10.2003 Pohjois-Karjalan Museossa ja Museoviraston arkeologian osaston arkistossa. |
takaisin
Kuvaus
Mustola 1000002676, asuinpaikat