Pietarin kivikilpi -hankkeen tavoitteena oli päivittää Kärnäkosken linnoituksen dokumentointia ja inventointia, kehittää opastusjärjestelmää sekä parantaa Kaakkois-Suomen linnoitusten saavutettavuutta matkailukohteina. Tutkimuksista 90 % rahoitti Kaakkois-Suomen TE-keskus ja 10 % Museovirasto, jonka dokumentointiyksikkö teki kenttä- ja jälkityöt virkatyönä. Kaakkois-Suomen linnoitukset ovat osa Pietarin puolustukseksi rakennettua linnoitusketjua. Kärnäkosken linnoitus rakennettiin vuosina 1791–1792 suojaamaan Lappeenrannasta Ristiinaan johtavaa tietä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan sen piti toimia myös Saimaan laivaston tukikohtana sodan aikana. Huhtikuussa 2008 kartoitettiin linnoituksen ja redutin osia ja rakenteita. Lisäksi tarkastettiin Partakosken redutin paikka, kahden patterin paikat, tykkitie ja ryssänuuni Kustaan sodan ajalta, sekä kuusi kivivarastoa. Partakosken redutista ei enää löytynyt jälkiä maastossa.
Maastoon sovitettu Kärnäkosken linnoitus on noin 220 metriä pitkä ja lähes 150 metriä leveä. Tien valvomiseksi on rakennettu kolme puolibastionia ja näiden eteen vielä kaksi raveliinia. Kolmas raveliini suojasi luoteispuolen kurtiinimuuria ja poternia. Linnoituksen itä- ja länsiosissa on taitteiset kurtiinimuurit. Itäisen kurtiinin eteen on rakennettu pieni kulmalinnake, jossa oli linnoituksen pääsisäänkäynti. Kurtiinit yhtyvät etelässä puolibastioneihin ja pohjoisessa tenaljivarustuksiin. Linnoituksen kapea pohjoisosa muodostuu tenaljivarustuksesta ja puolipyöreästä kivimuurista, jonka vieressä on linnoituksen toinen sisäänkäynti. Vallien tukimuurit on rakennettu kalteviksi. Linnoituksen länsi-, etelä- ja itäpuolella kiertää päävallia vallihauta, ampumatasanne, vastavallin rintamuuri ja maaluiska. Läntisen puolibastionin oikean siiven edestä puuttuu luiska ja sen tilalla on etuvalli. Linnoituksen sisäpuolelle oli rakennettu yhteensä seitsemän puurakennusta ja tiilistä muurattu ruutikellari. Puretut puurakennukset näkyvät maastossa matalina terasseina. Useimmista on vielä löydettävissä tulisijan perustukset. Muonamakasiinista on näkyvissä lähes koko kivijalka. Linnoituksen ulkopuolelle tehdyistä rakennuksista ei näkynyt maan päälle rakenteita. Krouvi on todennäköisesti tuhoutunut tietä oikaistaessa.
Vuorilinnoitus oli rakennettu Kuolimolta Saimaalle kulkevan liikenteen valvomiseksi ja puolustamiseksi. Vuorilinnoitus sijaitsee noin 320 metriä Kärnäkosken linnoituksen eteläpuolella. Näitä kahta varustusta yhdistää noin 350 metrin pituinen yhdystie. Epäsäännöllisen muotoisessa redutissa on viisi taitteista maavallia. Se on 44 metriä pitkä ja 40 metriä leveä. Vallit ovat nykyisin maan peitossa, eikä kivestä tehtyä tukimuuria tai rintamuuria enää havaittu. Redutissa olleen pienen vartiorakennuksen paikka näkyy maastossa matalana maaterassina. |