Saarenoja 2 asuinpaikalla tehtiin tutkimuksellisista lähtökohdista koekaivaus, jonka tarkoituksena oli tuoda lisätietoa alueen vanhimmasta asutuksesta. Paikalta on vuoden 2000 kaivauksessa löydetystä palaneesta hirvenluusta ajoitus, joka kalibroituna noin 8600 eKr.
Vuonna 2000 paikalla oli sankka, vanha metsä, mutta asuinpaikan alue ja sen eteläpuolisen rinteen metsä oli hakattu vuosina 2007–2008 ja maaperä laikutettu. Alueen maaperä on hiekkaa, joten laikut melko syviä, 15–25 cm. Koekaivauksen aluksi vuoden 2000 kaivausalueen ympäristön laikuista nostetut maakasat seulottiin. Alueelle avattiin kahdeksan neliömetrin laajuinen kaivausalue, joka kaivettiin tasokaivauksena 30–35 cm syvyyteen, pohjoispäässä hieman syvemmälle. Löytöpaikat mitattiin takymetrillä kaivauskoordinaatistoon noin ± 10 cm tarkkuudella. Löytömateriaali oli valtaosin piitä (249 kappaletta), joukossa ruodollinen nuolenkärki ja pari sellaisen katkelmaa, inserttejä ja mikroliitin katkelmia sekä piitaltta. Palanutta luuta löytyi 810 fragmenttia ja kvartsi-iskoksia 37l. Aivan pintamaassa vaikutti olevan ohuehko, vanha peltokerros. Kulttuurikerros oli heikosti värjäytynyt ja tulkinnanvarainen. Kaivausalueella havaittiin kaksi syvälle ulottuvaa kuoppamaista likaläikkää, joista toinen saattaa olla historialliselle ajalle ajoittuva ja toinen asuinpaikan kontekstiin liittyvä. |