Ylivieskan keskustan alueelle tehdään uutta osayleiskaavaa ja sitä varten oli tarpeen päivittää tiedot alueen muinaisjäännöksistä. Osayleiskaava-alueelta oli tiedossa kuusi kivikautista asuinpaikkaa, kahdeksan kivikautista irtolöytöä, yksi historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös ja kaksi saman jakson irtolöytöä.
Esihistoriallisten kohteiden paikallistamiseen käytettiin esiselvityksessä maaperäkarttoja, korkeusprofiilia ja muinaisen topografian analyysiä Museoviraston arkeologian osaston arkistossa säilytettävän arkistomateriaalin ohella. Historiallisten kohteiden paikallistamiseen käytettiin vanhoja karttoja ja kirjallisuutta, Ylivieskan kaupunginarkiston aineistoa ja kirjaston kotiseutukokoelmaa. Lisäksi haastateltiin kotiseututoiminnassa mukana olleita henkilöitä sekä joitakin maanomistajia. Isojaon toimituskarttoihin (1767–68) merkityt talot, torpat, myllyt ja tielinjaukset asemoitiin nykyiselle karttapohjalle.
Inventoinnissa löydettiin kolme ennestään tuntematonta kivikautista asuinpaikkaa Soukan alueelta ja yksi Hamarinkosken seudulta. Yhden tunnetun kohteen, Koskelan kivikautisen asuinpaikan, todettiin koostuvan kahdesta eri asuinpaikasta, ja Yli-Hannulan kohteen jo tuhoutuneen. Kiinteäksi muinaisjäännökseksi merkitty Hintsala-niminen kohde todettiin irtolöytöpaikaksi.
Usein vanhat 1700-luvun tonttikuviot olivat säilyneet, ja tonteilla oli 1800- ja 1900-lukujen rakennuksia. Kaava-alueella toimineista 13 myllystä on säilynyt ainoastaan yksi, Savelan Myllyojalla. Muita historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat Soukan pohjoispuoleinen tervahauta ja Pappisaaren tarinapaikka. |