Raahen Laivakankaan alueella tehtiin kesällä 2007 arkeologisia kaivaustutkimuksia viidellä muinaisjäännöksellä tulevan kultakaivoshankkeen tieltä muinaismuistolain 15 §:n edellyttämällä tavalla. Kesän 2007 kaivaukset jaettiin kahteen erilliseen hankkeeseen, joista hanke 1:n puitteissa toteutettiin Kauniinmetsänniitty 1 asuinpaikalla olevan asumuspainanteen kaivaus ja ympäristön koekaivaus sekä Kauniinmetsänkangas E asuinpaikalla koekaivaus. Kauniinmetsänniitty 1:ssä tarkoituksena oli tutkia asumuspainanne ja lisäksi tehdä koekaivaus asumuspainanteen ympärillä sen selvittämiseksi, onko muinaisjäännös laajempi kuin pelkkä asumuspainanne.
Maan pinnalle asumuspainanne erottui muodoltaan soikeana kuoppana, jonka suhteellisen tasaisen pohjan pinta-ala oli noin 6 x 3,5 m. Lisäksi tähän liittyi samassa tasossa oleva 1,8 x 1,5 m kokoinen käytävä tai painauma lounaissivulla. Vallien leveydeksi voi määritellä pohjataitteesta vallien ulkoreunoihin 2,8–3,3 metriä. Vallin katkaisi molemmilla lyhyillä sivuilla 1,3–1,5 metriä leveä aukko, ilmeiset oviaukot. Lounaassa, rannan suunnassa, tämä näkyi maan pinnalle erillisenä kuoppana välittömästi em. kapeamman käytävän jatkeena. Koillisessa, mantereen puolella, aukko näkyi maan pinnalle selvänä vallin katkoksena. Kuoppatalon pohjan muoto ja pinta-ala hahmottui parhaiten tasoissa 5–9. Erityisen selvästi tasossa näkyi asumuksen koillisnurkka ja pohjoisseinä terävänä likamaan rajana puhdasta hiekkaa vasten. Muut nurkat erottuivat heikommin, mutta silti asumuksen pohja-ala oli jokseenkin varmasti verifioitavissa pyöristyneen suorakaiteen muotoiseksi ja kooltaan 6,5 x 4,25 m kokoiseksi alueeksi. Lyhyestä itäseinästä erkaantuva kulkuaukko erottui myös likamaana tasoissa 6–7. Kulkuaukkoa ei ole siis kaivettu aivan asumuksen pohjatasoon saakka. Länsiseinän kulkuaukko ja siihen liittyvä kuoppa oli näkyvissä syvemmällä kuin asumuksen pohjataso. Asumuksen eteläseinä on kaivettu noin 40 cm syvyydelle ja pohjoisseinämä noin 50 cm syvyydelle. Ilmeisesti maan pinta on ollut pohjoisen puolella kymmenen cm korkeammalle, asumuksen pohja on molemmilla sivuilla lähes tarkalleen samalla korkeudella. Asumuksen keskiosa on ollut hieman kuopalla, ehkei kuitenkaan 10–15 cm enempää. Samoin pohja lienee laskenut rannan suuntaan joitakin senttejä. Asumuksen käytön ja hylkäämisen jälkeen reunoille kasattu valli on jonkin verran sortunut asumuksen sisään.
Asumukseen liittyväksi voidaan tulkita 90 x 45 cm kokoinen nyrkinkokoisista pyöreistä kivistä ladottu kiveys asumuksen länsipäässä. Mahdollisesti kivet on varastoitu tulisijakäyttöä varten. Asumuksen keskiakselilla oli tulisija, joka vaikuttaa korkeutensa perusteella olevan asumusta nuorempi. Erikoinen yksityiskohta asumuspainanteeseen liittyen tutkittiin kerroksissa 4–6. Painanteen itäisen kulkuaukon suulle oli asetettu ehjä hioinlaaka viistosti pystyyn, selvästi maaperässä erottuneeseen kaivettuun kuoppaan. Tästä hieman lounaaseen oviaukon sisäpuolella oli mustan likamaan seassa runsaasti purupihkaa. Suurin osa kaivauksen löydöistä oli tyypillistä kampakeramiikkaa ja kvartsia. Kivilajimateriaalina on käytetty liuskeita ja porfyyriä, liuske-esineistössä on väkäsellinen nuolenkärki, jonka kärki on katkeamisen jälkeen hiottu, isosta liuskeiskoksesta tehty veitsi, koristellun rombimaisen reikäkirveen pintalohelma, kirveen katkelma, pienoistaltta ja koukunvarsi. Porfyyristä on tehty kaksi kaavinta. Muita löytöjä ovat muutama piiesine ja -iskos, palaneet luut (myös yksi luuesineen katkelma) ja pala koivutervaa, mahdollisesti esineen kiinnityksessä käytettyä massaa.
Kaivauksissa havaittiin paikalla olevan kaksi kulttuurikerrosta, joista ylempi liittyi asumuspainanteeseen. Alempi kerros puolestaan on jossain historiansa vaiheessa joutunut tulvan tai muun luonnonilmiön kerrostaman hiekan peittämäksi. Ilmeisesti paikalla on ollut tasamaan asuinpaikka tyypillisen kampakeramiikan aikana ja kaikki tai lähes kaikki löytynyt keramiikka liittyy tähän vaiheeseen. Tämän asuinpaikan materiaalia on osittain joutunut rantaveteen, johon viittaavat eräiden löytöjen pyöristyneisyys ja sijainti lajittuneissa hiekkakerroksissa. Jonkin rajumman tulvimisen seurauksena koko asuinpaikka on sitten joutunut paikoin jopa puoli metriä paksun hiekkakerroksen alle. Asumuksenpohja on kaivettu paikalle vasta jonkin aikaa tulvan jälkeen ja vaikuttaa siltä, että tässä vaiheessa ei ole paikalla käytetty keramiikkaa vaikka ajallinen ero ei liene kovin pitkä, sillä oletettavasti ranta on sijainnut edelleen asuinpaikan tuntumassa. Paikoin asumuksen pohjan kaivajat ovat osuneet vanhaan tulvan peittämään kulttuurikerrokseen ja siihen kuuluvia löytöjä on joutunut asumuksen valleille. Paikka on ollut jokseenkin avointa hietikkoa asumuksen kaivuuvaiheessa, sillä tulvahiekalle ei ole ehtinyt muodostua podsolimaannosta. Asumuksen hylkäämisen jälkeen vallista on valunut maata takaisin asumuksen pohjalle. |
takaisin
Kuvaus
Kauniinmetsänniitty 1 1000007636, asuinpaikat