Espoon-Salon oikoradan Lohjan ja Salon välisten linjausvaihtoehtojen arkeologinen arkisto- ja karttaselvitys tehtiin 1.4.–9.5.2010. Arkistoinventoinnissa otettiin huomioon esihistoriallisen ja historiallisen ajan muinaisjäännökset. Esihistorialliset kohteiden osalta työn teki tutkija Vesa Laulumaa Museoviraston arkeologian osastolta ja historiallisten kohteiden osalta tutkija Veli-Pekka Suhonen rakennushistorian osastolta. Lisäksi paikka- ja karttatietoaineistojen kokoamisessa ja työstämisessä oli kahden viikon ajan mukana tutkija Wesa Perttola Museoviraston rakennushistorian osastolta.
Esihistoriallisten muinaisjäännösten selvitys tehtiin arkistotietojen, muinaisjäännösrekisterin tietojen, kirjallisuuden ja kartta-aineiston pohjalta. Selvityksessä otettiin huomioon kiinteät muinaisjäännökset, mahdolliset muinaisjäännökset ja irtolöytökohteet, jotka sijaitsevat 500 metrin etäisyydellä linjauksesta. Lisäksi työssä selvitettiin potentiaalisia muinaisjäännösalueita, toisin sanoen alueita, joilla maastonmuodon, maaperän, korkeuden tai aiempien löytöjen perusteella voisi olettaa löytyvän muinaisjäännöksiä. 500 metrin etäisyydellä vaihtoehtolinjauksista sijaitsee yhteensä 101 esihistoriallista muinaisjäännöskohdetta, ne jakautuvat lajeittain seuraavasti:
-kiinteät muinaisjäännökset 70 kpl
-tentatiivikohteet 8 kpl
-irtolöytökohteet 23 kpl
Historiallisen ajan muinaisjäännösselvitykseen koottiin aiemmin tunnetut historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Linjausten alueelta tunnetaan ennestään mm. vanhoja kylänpaikkoja, louhoksia ja tervahautoja. Selvityksessä ovat mukana myös ratalinjausten lähimmät keskiajan ja uuden ajan alun kylänpaikat. Osa kylänpaikoista on bufferin ulkopuolella. Kyseiset kylät ovat kuitenkin selvityksessä sen vuoksi, että niiden alueet ulottuvat ratalinjausten tuntumaan ja niiden vanhat kartat on siten otettava huomioon muinaisjäännösten maastoinventoinneissa.
Keski- ja uuden ajan alun kylät selvitettiin arkistomateriaalin, karttojen ja kirjallisuuden perusteella. Kaikista kylistä selvittiin seuraavat tiedot: 1) ensimmäinen maininta keskiajalla, 2) 1540–60-luvun tilaluku ja 3) vanhimmalla kyläkartalla olevat tonttimaat, tilaluku ja tilojen nimet.
Karttaselvityksessä paikannetut kylien tonttimaat ja muut muinaisjäännöskohteet vietiin Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin pistekohteina. Kohteet luokiteltiin mahdollisiksi muinaisjäännöksiksi ja niiden rauhoitusluokkaa ei määritetty. Kaiken kaikkiaan selvityksessä on mukana 111 historiallisen ajan kohdetta. |