Vuonna 2008 tehdyssä Pirkkalan historiallisten kylätonttien inventoinnissa todettiin, että Partolan maakirjakylän isojakokartassa (v. 1768) ja Kuninkaan kartastossa kuvattu tontti on osittain säästynyt rakentamiselta. Kylätontti sijaitsee Pirkkalan pohjoisrannikolla lähellä Pyhäjärven rantaa luoteis-kaakkosuunnassa kulkevan Pereentien molemmin puolin. Partolan kylä mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1540. Kylässä oli neljä taloa, joista kolme liitettiin vuonna 1690 perustettuun Partolan säterirustholliin (tunnetaan myös nimellä Karlsberg). Itsenäisyytensä säilyttänyt Eerolan talo oli myöhemmin jaettuna kahdeksi taloksi. Isojakokartassa kylätontilla on viisi taloa.
Pirkkalan kunnan suunnitelmissa oli rakentaa Pereentien etelä/lounaispuolta pitkin kevyen liikenteen väylä ja väylän alla kulkeva vesihuoltolinja. Rakennustyöt liittyivät Pereen alueen voimakkaaseen uudisrakentamiseen. Keväällä 2010 Pirkanmaan maakuntamuseo sai tietää, että rakennustyöt oli jo aloitettu. Partolan kylätontin halki oli kaivettu Pereentietä reunustava noin neljä metriä leveä kaivanto, jonka yhteydessä myös peruskalliota oli poistettu. Kaivannon tekeminen oli tuhonnut suuren osan muinaisjäännösalueesta. Tapaus johti Pirkkalan kunnalle esitettyyn selvityspyyntöön ja kunnan kustantamiin pienimuotoisiin kaivauksiin, jotka tehtiin kaivantoa reunustavan maaleikkauksen reuna-alueella. Tarkoituksena oli saada talteen tietoa, joka voisi kertoa jotain tuhoutuneella alueella sijainneesta muinaisjäännöksestä.
Kaivauksessa löydettiin hiilensekainen kulttuurimaakerros ja kivirakenne, jotka sisälsivät enimmäkseen resenttiä, osittain selvästi vasta 1900-luvulle ajoittuvaa löytöaineistoa. Mikään kentällä tehty havainto ei estä olettamasta, että kulttuurimaakerros ja kivirakenne olisivat Partolanpuiston alueella 1900-luvulla sijainneen Partolan kartanon päärakennuksen aikaisia.
Kulttuurimaakerroksessa havaittu hiili ja rakennustarpeet (tiili ja rakennuskivi) voisivat kentällä tehdyn tulkinnan mukaan liittyä kartanon päärakennuksen hävittäneeseen tulipaloon ja sitä seuranneeseen raunioiden purkamiseen. Kulttuurimaakerroksesta saatiin hieman talteen myös kartanon aikaa vanhempaa löytöaineistoa (esim. liitupiipun katkelmia), joka voi olla peräisin historiallisesta kylästä. Näiden löytöjen löytöolosuhteita ei stratigrafisesti voitu kuitenkaan erottaa resenteistä löydöistä, vaan ne olivat sekoittuneet resenttiin kerrostumaan. Mitään koekaivauksessa havaittua rakennetta tai stratigrafista poikkeamaa ei kenttähavaintojen perusteella voida liittää 1900-luvun kartanoa edeltäneeseen Partolan historialliseen kylään.
Pereentien pohjoispuolella tehdyssä valvonnassa ei havaittu muinaisjäännöstä. |
takaisin
Kuvaus
Partola 1000012295, asuinpaikat