Inventointi oli luonteeltaan täydennysinventointi ja aiempien töiden yhteenveto. Alueella on inventoitu useaan otteeseen erityisesti rautakautta ja historiallista aikaa. Todennäköisyys, että sieltä löytyy rautakautisia muinaisjäännöksiä, on suuri. Alueella on havaittavissa yhtäjaksoinen asutuksen jatkuvuus ja kehitys rautakaudelta keskiaikaan ja edelleen nykyaikaan, mikä tekee siitä tutkimuksellisesti mielenkiintoisen.
Suurin osa alueesta on raivattu pelloiksi ja lähes kaikki tunnetut muinaisjäännökset sijaitsevat nykyisillä pelloilla. Muutama metsässä sijaitseva täysin ehjä muinaisjäännös sekä kylätonttien rakentamattomat, arkeologisesti ehjät, osat ovat siten tutkimuksellisesti hyvin arvokkaita kohteita.
Alueella on ilmeisesti Ancylusjärvivaiheen aikaisia muinaisrantatörmiä yli 100 metrin tasolla. Veden taso on ollut aluksi kivikaudella laskeva. Jossain vaiheessa esihistoriallisena aikana veden lasku päättyi ja Pälkänevedessä alkoi transgressio, joka päättyi vuonna 1603 Kostianvirran puhjettua. Tämä transgression huipun rantataso on hieman alle 90 metrin korkeustasolla.
Inventoinnissa käytiin läpi kynnettyjä peltoalueita erityisesti Kuulialassa. Hyllin seudun metsäalueet tutkittiin tarkasti. Pelloilla sekä metsässä maastoa tutkittiin metallinpaljastimella, hyväksi arvelluilla maastonkohdilla systemaattisesti laajemmalla alalla. Kylätontit tarkastettiin silmänvaraisesti, mutta niillä ei tehty systemaattista metallinpaljastintutkimusta.
Alueella tunnetaan nyt 14 muinaisjäännös- ja viisi löytöpaikkaa: kivikautinen asuinpaikka, moniperiodinen asuinpaikka, jossa on kivikautinen ja rautakautinen tai historialliseen aikaan ajoittuva osa. Viisi rautakautiseksi oletettua paikkaa (joista ainakin yksi on kalmisto, muut asuinpaikkoja tms.), neljä keskiaikaan ulottuvaa kylätonttia, rauniokirkko sekä kaksi historiallisen ajan tarkemmin määrittelemätöntä paikkaa (kaivo ja jokin toimintopaikka).
Tässä inventoinnissa löytyi em. rautakautinen polttokenttäkalmisto, kivikautinen asuinpaikka, kaivo, toimintopaikka sekä yksi rautakautinen tai historiallisen ajan löytöpaikka. Kylätontin säilyneiltä vaikuttavat osat luokiteltiin muinaisjäännökseksi. |