Luodon kunta on laatimassa rantayleiskaavaa, jonka suunnittelualueeseen kuuluu suurimmilta osinpääsaarten Eugmon ja Larsmon rannat noin 200 m leveällä vyöhykkeellä sekä muut saaret ja luodot kokonaisuudessaan melkein kaikki, joita on 360. Kunnan alueella ei ole aikaisemmin suoritettu kattavaa muinaisjäännösten inventointia ja arkeologiset tutkimukset ovat rajoittuneet muutamien kohteiden tarkastuksiin.
Luodon saaristo kuuluu Merenkurkun saaristoon ja Pohjanlahden avoimien rannikkoalueiden väliseen vaihettumisvyöhykkeeseen. Korkokuvaltaan inventointialue on vaihtelevaa ja korkeammalle kohoavia kivikkoisia mäkiä ja kallioita esiintyy suhteellisen paljon, ulkosaaristossa on paljaita kallioita, sisäsaaristossa huomattavasti vähemmän, missä saaristo on matalampaa, karikoita esiintyy paljon alueen pohjoisosan ulkosaaristossa.
Luodon keskeinen varhaishistorialliselta ajalta periytyvä elinkeino on luonnollisesti ollut kalastus. Kohdealueella sijaitsee useita entisiä kalastustukikohtia. Hylkeenpyynti on ollut enemmän esihistoriallisen ajan toimeentulomuoto, mutta Luodon saaristo on ollut hylkeenpyynnin perinteistä kanta-aluetta myös historiallisella ajalla. Jo 1500-luvun puolivälissä hylkeenpyynti mainitaan merkittäväksi elinkeinoksi Pedersören suurpitäjässä.
Inventoinnissa löytyi 29 uutta kohdetta, joista 17 on historiallisen ajan kohdetta ja 7 voi ajoittua rautakauden lopulle tai historiallisen ajan alkuun. Mahdollisiksi muinaisjäännöksiksi luokiteltiin 8 kohdetta, joita ei tarkastettu maastossa, mutta joista on entuudestaan tietoa ja ne voidaan aikaisempien tietojen perusteella asemoida nykyiselle karttapohjalle melko tarkasti. Lisäksi tehtiin muita havaintoja 9 kohteessa. |