Helsingin kaupunginmuseo teki kesä-lokakuussa 2010 Aleksanterinkadulla valtioneuvoston linnan ja Ritaritalon puistikon eteläpuolella arkeologisia tutkimuksia Helsingin Energian tilauksesta etupäässä pohjoisen ajoradan kohdalla uudistettavien kaukolämpöputkien ja jalkakäytävän kohdalle kaivettavien uusien kaukojäähdytysputkien takia. Tutkimusalueella on sijainnut 1540-luvulta 1800-luvun alkuun kolme korttelia, jotka ovat ulottuneet nykyisiä kortteleita etelämmäksi aina pohjoiselle ajoradalle saakka.
Vuosina 1993 ja 1995 Valtioneuvoston linnan peruskorjausten yhteydessä löydettiin useiden vuonna 1808 kaupunkitulipalossa tuhoutuneiden rakennusten kellareiden jäännöksiä, katu- ja torikiveystä linnan sisältä ja aivan ulkoseinien luota. Nyt saatiin esiin lisää näitä rakenteita noin 175 metriä pitkältä, mutta vain keskimäärin 1,5 metriä leveältä kaistalta. Niitä olivat tuhonneet vuoden 1808 tulipalon raivauksen ja Suurkadun vuoden 1811 leventämismääräyksen jälkeen pohjoispuolella valtioneuvoston linnan rakentaminen 1820-luvulla, linnan perustusten korjaukset 1958, 1993 ja 1995 ja eteläpuolella vuonna 1962 rakennettu kaukolämpöputkilinja. Rakenteet ja maakerrokset olivat tuhoutuneet yläosastaan vähintään 0,9–1,1 metrin syvyyteen jalkakäytävän alle kaivettujen kaapeleiden takia. Putkikaivannot olivat 1,8 metriä syviä. Arkeologisesti mielenkiintoisissa kohdissa kaivettiin syvemmälle.
Ritaritalon puistikon eteläpuolella ei kaivettu tasossa, vaan dokumentoitiin vain kaukolämpökaivannon vanhan kaivannon pohjoisprofiili, jossa vanhoja kerroksia oli säilynyt vain vähän kaapeleiden takia. Alueelta löydettiin vuonna 1808 palossa tuhoutuneen kruunun rakennuksen muurattua kivijalkaa ja siihen liittyviä irtokiviä.
Valtioneuvoston linnan kaakkoisneljänneksen eteläpuolelta saatiin esiin useita 1600-luvun lopulta alkuperäisin olevan Helsingin vanhimman kivitalon, ns. Burgmanin talon kellareiden seiniä.
Valtioneuvoston linnan keskikohdan eteläpuolella oli vuorostaan kauppias Goviniuksen vuonna 1800 rakentaman talon kaksi eteläistä isoa kellaritilaa ja niiden välinen käytävätila. Sen länsipuolelta osittain päälle rakennettuna paljastui vuonna 1758 valmistuneen talon kellarin pohjoisseinä, joka oli ollut auki jo suurimmaksi osaksi vuonna 1995.
Tämän raunion länsipuolella oli kaupunkiajan alkupuolelle ajoittuva jätekuoppa ja vähäisiä merkkejä vuonna 1757 rakennetusta kellarittomasta rakennuksesta. Valtioneuvoston linnan länsisiiven länsipuolella Senaatintorilla kaivannon profiilissa näkyi kaupungin entisen päätorin, Suurtorin, viimeinen torikiveys. |
takaisin
Kuvaus
Vironniemen Helsingin vanha asemakaava-alue 1000006099, asuinpaikat