Kanta-Hämeen ja Urjalan pappilatonteilta ei ennestään ollut paikannettu kiinteitä
muinaisjäännöksiä. Tammelan pappilassa on ollut holvattu kellari vuonna 1648 ja hieman myöhäisemmissä lähteissä mainitaan kivikellarit myös Lammilla ja Vanajassa. Viimeksi mainitusta pihapiiristä löytynyt katkelmallinen muototiili voisi viitata siihen, että täällä on ollut mahdollisesti keskiaikainen kivikellari, ehkä sen päällä jopa muurattu kellaritupa. Kaikki inventoinnissa tarkastetut kellarit ovat peräisin uudelta ajalta. Pappilan rakennuskantaan liittyviä, maan pinnalle näkyviä kivijalkoja tai niiden osia on säilynyt ainakin Janakkalan, Lammin, Urjalan ja Vanajan pappiloissa. Nämä edustavat enimmäkseen pappilan viimeistä rakennusvaihetta, joka on suureksi osaksi purettu 1900-luvulla. Lammin pappilan alueella eli nykyisen Lammin biologisen aseman tontilla on säilynyt osa viimeisimmän päärakennuksen kivijalkaa, mutta myös sitä edeltävän, 1810-
luvulla rakennetun päärakennuksen kivijalka. Tammelan entisen pappilan piha-alueella tavattiin noin 40 cm syvyydessä pikkukivistä ja savesta koostuva, erittäin tiivis ja kova kerrostuma, mahdollisesti osa vanhaa pihaa tai lattiaa. Hauhon pappilassa puolestaan on kookkaita puutarhaan liittyviä kivirakennelmia.
Inventointilöydöt käsittävät lähinnä tiiltä, uuden ajan punasavikeramiikkaa, ikkuna- ja astialasia sekä eläinten luita. Harvinaisemmista löydöistä mainittakoon Tammelan Kydön pappilatontin 1600-luvulle ajoitettu kivisavikeramiikka (TYA 898:1). Inventointiraportissa on lisäksi luotu katsaus Vanajan pappilassa säilytettävään, luetteloimattomaan löytökokoelmaan, johon kuuluu runsaan ja monipuolisen uuden ajan löytöaineiston lisäksi keskiaikaista kivisavikeramiikkaa (Siegburg), astialasia (nauharuodepikari) sekä rahoja, joista vanhimmat brakteaatit saattavat ajoittua keskiajalle. |
takaisin
Kuvaus
Hauhon kirkkoherran pappila 1000023239, asuinpaikat