Kirkkonummen Pappilan kivi- ja pronssikautisella asuinpaikalla (mjrek 257010027) tehtiin arkeologinen tarkkuusinventointi ja sen jatkona kaivaus viemäri- ja salaojajärjestelmän rakentamisen vuoksi. Työn toteutti Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut Kirkkonummen seurakunnan tilauksesta. Viemäröintisuunnitelma liittyi laajempaan pappilan pihapiirissä toteutettavaan restaurointihankkeeseen, jossa mm. pappilan puutarha pyritään ennallistamaan Porkkalan vuokra-aikaa edeltävään asuunsa. Esihistoriallisen asuinpaikan lisäksi paikalla sijaitsee historiallisen ajan kylätontti Pappila (Prästegården) (mjrek 1000019619).
Tarkkuusinventoinnissa tehdyn koekuopituksen perusteella kaivaukset rajautuivat pappilan lounaiskulmalta etelään lähtevän salaojaputken alueelle. Putkilinjalta kaivettiin puutarhamulta kaivinkoneella ja mullan alapuolinen kulttuurikerros kaivettiin tasokaivauksena. Yhteensä aluetta tutkittiin noin 83 m2. Kulttuurikerroksen paksuus oli mullan alla yleensä 10–20 cm, paikoin paksumpikin. Kiinteinä rakenteina todettiin muutamia kiveyksiä, jotka liittyvät ehkä historiallisen ajan kylänpaikkaan. Asuinpaikalta löytyi paikallaan oleva kiertäen hangattu hioinlaaka, joka nostettiin pappilan puutarhaan turvaan. Hioinlaaka saatetaan asettaa myöhemmin näytteille tulevan puutarhasuunnitelman yhteydessä.
Pappilan kivikautiselta asuinpaikalta on aiemmin löydetty mm. Kiukaisten ja Pöljän myöhäiskivikautisia keramiikkatyyppejä (n. 2300–1500 eKr.), joten ennakko-oletuksena oli, että myös vuoden 2012 kaivauslöydöt olisivat lähinnä samalta aikakaudelta. Kaivaukselta löytyi kuitenkin myöhäiskampakeramiikaksi (3600–3200 eKr.) ja Morbyn tai Paimion keramiikaksi (1000 eKr.–300 jKr.) tulkittavaa keramiikkaa, joten asuinpaikalla näyttäisi olevan sekä vanhempi että nuorempi vaihe toisin kuin aiempien löytöjen valossa on voitu päätellä. Keramiikan karsta-ajoitus Morby-keramiikasta osoittaa paikalla toimitun varhaisella rautakaudella.
Pappilan asuinpaikalta on hyödynnetty merellisiä resursseja, sillä luuanalyysin mukaan kohteella on pyydystetty hylkeitä, haahkaa, sorsalintuja sekä kalastettu. Yksi sorkkaeläimen luu saattaa olla pienen kauriseläimen tai pienen kotieläimen (lammas, vuohi, sika) luu. Muita löytöjä ovat muutamat kiviesineen katkelmat (Pyheensillan nuolenkärjen kantakatkelma, kivikirveen katkelma, taltan teräkatkelma) ja palanut savi. |