 |
| Uusimaa | |
| Siuntio | |
| Suitian kartanolinna | 200012 |
| Kiinteistötunnus: | 755-466-1-238; |
| Muu tunnus: | 755-011 VARR 755-466-1-61/2 Vanha kiinteistötunnus |
| Kylä tai kaupunginosa: | SUITIA |
| Osoite: | Suitia 51a 02570 SIUNTIO KK |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Kartanot |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Suitia mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1420, kun sen Gårdskullan vastainen raja määritettiin. Ensimmäinen tunnettu omistaja oli Björn Ragvaldsson. Häneltä kartano siirtyi valtaneuvos Joakim Flemingille noin vuonna 1494. Hänen poikansa Erik Fleming rakennutti 1540-luvulla kartanon kivisen päärakennuksen, jonka kellarikerros ja ensimmäinen asuinkerros kuuluvat yhä osana nykyisen kartanolinnaan. Kartanoon kuului jo tuolloin myös nelikenttäinen puutarha, jonka maarakenteet ovat edelleen nähtävissä.
Suitian puutarha oli Suomen ensimmäisiä. Erikin poika, valtakunnanmarski Klaus Fleming peri kartanon vuonna 1560 ja piti sitä pääkartanonaan. Kartano oli 1600-luvulla lähes asumaton lukuun ottamatta vuosia 1664-1679. Rappeutunutta päärakennusta kunnostettiin 1700-luvun jälkipuoliskolla, jolloin myös sivurakennus rakennettiin. Nykyinen ulkoasu on August Wreden kaudelta 1890-luvun lopulta, jolloin päärakennuksen länsipuolelle rakennettiin keittiösiipi. Kartanolinnan kunnostustöihin liittyen tehtiin sen pihapiirissä ja kellarissa 1990-luvun jälkipuoliskolla laajoja arkeologisia tutkimuksia. Keittiösiiven alta ja länsipuolelta löytyi ainakin kolmen puurakennuksen jäännöksiä 1400-1600-luvuilta ja on oletettavissa, että rakennusjäännöksiä on lisää keittiösiiven ympäristössä, sivurakennuksen länsipuolella sekä kartanon ja myllynraunion välisellä alueella. Myös linnan kellarissa on edelleen tutkimattomia kulttuurikerroksia. Paraatipihalla ei käytännössä ollut säilyneitä kulttuurikerroksia. Keittiösiiven tuntumasta on löytynyt myös kivikautisen asuinpaikan jäännöksiä. Kartanon länsipuolella on kivisen myllyn raunio 1600-luvulta sekä siihen liittyvän patoaltaan jäännökset. |
| Luonti: 11.11.2010 Viimeisin muutos: 18.2.2019 |
| Historia |
| Historia |
| Asetuksella suojellaan kaksikerroksinen uusgoottilainen Suitian kartanolinna sekä sen pihapiiriin kuuluvat kaksi rakennusta. Valtiolle Suitia tuli 1934; tilasta erotettiin päärakennus piha-alueineen museoviraston hallintaan 1986.
Linnaan kuului englantilaistyyppinen puisto 1800-luvun puolivälistä. Sen alkuperä on kuitenkin jo 1540-luvulta. Suitia on entinen rälssisäteri ja keskiaikainen asuinkartano. Valtaneuvos Erik Flemingin toimesta Suitiaan rakennettiin kartanolinna. Siirretty museoviraston erityisistunnossa 24.5.1995 valtion kiinteistölaitokselle (MV:n kirje 15/010/1995). |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.2.2014 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 21.5.2024 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 21.11.2018 | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 7.9.1989 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S1 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.2.2014 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Linnan piharakennus |
|
||||||||||||||||
| Historia |
| Linnan piharakennus on päärakennuksesta irrotetuista kivistä 1760-luvulla muurattu yksikerroksinen sivurakennus. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Päärakennus |
|
||||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Vuonna 1545 rakennetun linnan kellari ja alempi asuinkerros ovat harmaakivestä ja holvatut. Ylempi asuinkerros on rakennettu tiilestä uudelleen 1760-luvulla. Linnan nykyinen ulkoasu on peräisin vuoden 1898 korjauksesta. Satulakattoisen kivirakennuksen molemmissa pitkissä sivuissa on porraspäätyiset ristipäädyt, joissa suippokaari-ikkunat. Luoteiskulmassa on yksikerroksinen lisärakennus, jonka nurkassa on pyöreä matala torni. Myös rakennuksen runko-osassa on suippokattoinen torni.
Rakennuksen pohjaratkaisu ja alkuperäisdetaljeista dokumentoidut tiedot osoittavat, että rakennuksen alkuvaiheet edustivat varhaisinta renessanssin asuntokulttuuria maassamme. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Ulkorakennus |
|
||||||||||||||||||
| Historia |
| Ulkorakennus on harmaakivestä ja pystyhirsistä 1850-luvulla rakennettu entinen ratsutalli. Sitä on myöhemmin jatkettu lautarakenteisella osalla. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Suitian - Svidjan pienoislinnoitus 755010045, maarakenteet