Etelä-Savo | |
Mikkeli | |
Lyytikkälän tila | 200080 |
Kiinteistötunnus: | 775-405-12-15/5; 775-405-12-15/2; 775-405-12-15/3; |
Muu tunnus: | 775-009 VARR Lyytikkälä,12:12 |
Kylä tai kaupunginosa: | Lyytikkälä/Suomenniemi |
Osoite: | Pajulahdentie 17, 52830 Suomenniemi |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Maa- ja metsätalous |
takaisin |
Kuvaus |
Suomenniemellä, Kuolimo-järven rantaan loivasti viettävällä peltoaukealla sijaitsevan Lyytikkälän talon pihapiiriin kuuluu 20 rakennusta. Ne heijastavat Itä- ja Kaakkois-Suomen talonpoikaiskulttuurille ominaista rakennustapaa eri ajoilta. Vanhimmat rakennukset, jauhoaitta ja piikojen aitta, ovat 1770-luvulta ja nuorimmat rakennukset 1930-luvulta. Päärakennus on vuodelta 1867. Lyytikkälän talo on saanut suorakulmaisen pihan ympärille ryhmittyneen umpipihan luonteensa 1900-luvun alkuun mennessä. Tilan omistus on pysynyt pitkään samalla suvulla, mikä on edesauttanut tilan rakennusten ja asuinrakennuksen sisätilojen ja irtaimen säilymistä. |
Luonti: 16.9.2010 Viimeisin muutos: 1.10.2013 |
Historia |
Historia |
Lyytikkälä oli 1700-luvun lopulla ns. augmenttitilana. Perintötilaksi se lunastettiin 1850-luvulla. Maatilana Lyytikkälä oli suurimmillaan tämän vuosisadan alkupuolella: pinta-ala oli vajaat 400 ha ja tilalla oli huomattava määrä aputyövoimaa. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.9.2010 |
Historia |
Lyytikkälä on valtion omistama kulttuuriperintökohde. Se kuuluu tätä nykyä Senaatti-kiinteistöjen Museovirastolle vuokraamiin museo- ja nähtävyyskiinteistöihin. Lyytikkälä siirtyi Museovirastolta Senaatti-kiinteistöjen hallintaan vuoden 2014 alussa. Virasto osallistuu asiantuntijana Senaatti-kiinteistöjen korjaus- ja restaurointihankkeisiin, kuten piaharakennusten pärekattojen uusimiseen ja päärakennuksen ulkovuorikunnostuksiin. |
Luonti: 30.3.2015 Viimeisin muutos: 30.3.2015 |
Lähteet |
Raila Kataja, Lyytikkälä. Elämää Suomenniemen salomailla. Museovirasto, Helsinki 2001. |
Luonti: 16.9.2010 Viimeisin muutos: 1.10.2013 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 18.10.1990 |
Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
Päätös: | 2528/569/90 |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Pihapiiri / S 4
17 rakennusta/ S1 |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.8.2010 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Hevostalli |
|
Historia |
Vuodelta 1843 peräisin oleva talli on tehty poikkeuksellisen tukevasta jopa yli 40 cm leveästä hirrestä. Hirttä ei ole veistetty, vaan pinta on poistettu sahaamalla. Rakennuksessa on alakerrassa varsinainen talli ja yläkerrassa parvi, johon päästään leveää ajosiltaa pitkin. |
Luonti: 1.1.1900 |
Lähteet |
KTS tarkemmat tiedot Omat kiinteistöt |
Luonti: 27.8.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Jauhoaitta |
|
Historia |
Pyöröhirsinen jauhoaitta. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Kartanomaan aitta |
|
Historia |
Kartanomaan aitta on Lehmälahdesta myötäjäisinä tuotu matala laakeakattoinen rakennus. Se on rakennettu joskus ennen 1890-lukua. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Kellari |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Korkea-aitta |
|
Historia |
Korkea aitta on rakennettu rinteeseen suurten nurkkakivien varaan. Harjahirren suuntainen väliseinä jakaa kaksikerroksisen aitan kahtia, joten siinä on neljä huonetta. Aitassa on suuri katto, jossa päätyräystäs ulottuu edessä noin kaksi metriä ja takana 80 cm seinän ohitse. Aitta on todennäköisesti rakennettu ennen 1850. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Kärryliiteri |
|
Historia |
Kärryliiteri on tallin ja katoksen välissä asuinrakennuksen suuntaisena nurmipihan toisella puolella. Sen takaseinän ja navetan väliin jää karjan kulkutie. Liiteri on rakennettu joskus 1900 tienoilla. Kaksi väliseinää jakaa rakennuksen kärryliiteriin, käymälään ja rehusuojaan. Käymälä on harvinaisen komea ja erikoinen. Se on kaksi metriä leveä. Portaat johtavat ylätasolle, jossa istuinosa on keskellä lattiaa, joten siinä voidaan istua kahdelta suunnalta. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Liiteri |
|
Historia |
Liiterinä toimii entinen vanhan rakennuksen kamariosa, joka on 1800-luvun alusta. Hirsiä on myöhemmin veistetty, mutta salvos lienee ollut olallinen ja jyrkkäreunainen. Rakennuksen kattokulma on muihin rakennuksiin verrattuna jyrkkä. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Navetta |
|
Historia |
Vanha lohkokivinavetta, jonka sortunutta katosta on ryhdytty 1987 palauttamaan vanhaan asuun, on rakennettu kahdessa eri vaiheessa. Iso läävä, jossa on lähes kahden metrin vahvuiset seinät, rakennettiin 1877-81, kun taas pikku läävä on valmistunut vuosisadan vaihteessa. Navetta on lantanavetta. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Pienempi riist aitta |
|
Historia |
Pienempi riista-aitta on myötäjäisinä Lehmälahdesta tuotu hammasnurkkainen aitta, jonka oviseinällä on leikattu vuosiluku 1864. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Piikojen aitta |
|
Historia |
Piikojen aitta on osa yhteisen katon alla olevaa aittariviä; seuraavana on pyöröhirsinen jauhoaitta, jauhoaitan ja vanhan tallin yhdistävä väliaitta eli väliliiteri sekä tallin toisella puolen suola-aitta, jonka nurkassa on Yläkujalta johtavan portin pylväs. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Päärakennus |
|
Historia |
Lyhytnurkkainen uusi päärakennus on rakennettu Vilppu Lyytikäisen aikana 1867. Siinä on vaakasuora ponttivuoraus. Sen luonteenomaisena piirteenä on ikkunoiden yläpuolelle jäävän osan huomattava korkeus. Tumma satulakatto tehostaa korkeusvaikutelmaa. Rakennus on 18 x 91/2 m ja siinä on tupa, kyökki, etu- ja takakammari, porstua ja kuisti. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 1 | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.8.2010 | |
Riihi |
|
Historia |
Riihi on entinen Hannukan savutupa, joka siirrettiin Yläkujan varrelle 1880-luvulla Lyytikäisten ostaessa naapurina olleen Hannukan tilan. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Ryytimaan aitta |
|
Historia |
Liiterin vieressä on ryytimaan aitta, entinen isännän viina-aitta, joka on ulkorakennukseksi erityisen huolellisesti tehty. Sen alimmat hirsikerrokset ovat pitkänurkkaisia, seuraavissa on lyhyet sinkkanurkat ja ylimpänä kaksi hirsikertaa läpilukollisella sinkkanurkalla. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Saunakota |
|
Historia |
Sauna on varsinaisen pihan ulkopuolella alueella, jonne päästään tallin ja korkean aitan välisestä portista. Se on lautakattoinen hirsirakennus, jossa on kota ja sauna. Se on valmistunut 1919. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Suola-aitta |
|
Historia |
Suola-aitta, jonka nurkassa on Yläkujalta johtavan portin pylväs. Suola-aitta on tynnyriholviaitta. Nurkkarakenne on sama kuin jauho- ja piikoinaitassa. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Suurempi riist aitta |
|
Historia |
Yläkujan varrella on myös kaksi vastakkain sijoitettua riista-aittaa. Niiden välissä on lattia ja lautaiset sivuseinät. Aittaparista suurempi, vuodelta 1853, on veistetystä hirrestä, jossa on olallinen lyhytviilloksinen poskettu nurkkasalvos. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Talli |
|
Historia |
Vanha talli vuodelta 1827 on pihaa reunustavan aittarivin jatkeena. Tallin salvos poikkeaa muista: se on jyrkkä, olaton ja hirren puolesta välistä alkaen vino. Rakennuksessa on välilattian niskojen kannattama parvi. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Väliaitta |
|
Historia |
Jauhoaitan ja vanhan tallin yhdistävä väliaitta eli väliliiteri. |
Luonti: 1.1.1900 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |