 |
| Pohjois-Pohjanmaa | |
| Vaala | |
| Lamminahon tila | 200263 |
| Kiinteistötunnus: | 785-404-18-15; |
| Muu tunnus: | 785-888 VARR RN:o 18:11 Lamminaho 785-404-18-11 Vanha kiinteistötunnus |
| Kylä tai kaupunginosa: | Niskan kylä |
| Osoite: | Lamminahontie 231, 91700 Vaala |
| Nykykäyttö: | museo |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Maa- ja metsätalous |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Lamminahon 1750-luvulla perustetun talonpoikaistilan rakennusryhmä on poikkeuksellisen hyvin säilynyt esimerkki Oulujokivarren vanhasta rakennuskannasta Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan merkittävimmän tervareitin varressa.
1800-luvun alkuvuosikymmenellä rakennettu suuri savupirtti on perinteistä pohjoispohjalaista talonpoikaisarkkitehtuuria ja muutettu vasta 1900-luvun alussa uloslämpiäväksi. Asuinrakennus, navetta- ja tallirakennus sekä kolmiosainen luhtirivi muodostavat nelikulmaisen pihapiirin, johon liittyy vanha sauna, entinen viinapränni. Pihapiirin länsipuolella on törmäaitta (1793) ja kolmikerroksinen aitta sekä kivikellari korkeassa jokitörmässä. Etäämpänä on kolmen aitan ja vanhan tallin muodostama rakennusryhmä. Lisäksi alueella on vanha riihi ja siihen liittyvä lato, sysikoppi, elosuoja ja peltolato. Pihapiirin ulkopuolella olevissa 1700- ja 1800-luvuilla rakennetuissa talousrakennuksissa on arvokkaita kansanomaisen rakennustavan yksityiskohtia kuten aittojen alus- ja räystäsrakennelmia, salvoksia, profiloituja konsoleita, ovia ja lukkoja. Museovirasto otti vastaan testamentilla ja lahjakirjalla Lamminahon tilan irtaimistoineen 1992. Talo on kunnostettiin ja avattiin museona 1996. Lamminahon tilan pihapiiri on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Rakennukset on suojelu rakennussuojelulain nojalla. |
| Luonti: 14.11.2011 Viimeisin muutos: 8.3.2018 |
| Historia |
| Historia |
| Lamminahon tila on syntynyt Oulujoen Niskakoskien sivuun jäävän lahdelman eli "lammin" partaalle. Joki toimi pitkälle 1940-luvulle pääkulkuväylänä. Terva- ja kauppareitti Kainuusta Pohjanlahdelle kulki Lamminahon editse jokea myöten. Talon isäntien joukossa mainitaan 1800-luvulla valantehneitä koskenlaskijoita. Vedet on säännöstelty voimalaitoksin, minkä vuoksi joen pinta on Lamminahon talouskeskuksen kohdalla nykyisin yli 20 metriä korkeammalla kuin joen virratessa vapaana. Veden alle ovat jääneet Lamminahon edustalla olleet pienet saaret sekä alavirrassa sijainnut myllypaikka.
Tila on pysynyt saman suvun hallussa kahdensadan vuoden ajan ja periytynyt periaatteessa jakamattomana. Osittain tästä johtuen Lamminahon talossa on säilynyt 1700-luvun alusta nykypäivään tilaa koskevia asiakirjoja. Niiden arvoa lisää se, että talossa on säilynyt myös poikkeuksellisen runsaasti puumerkein ja vuosiluvun merkittyjä esineitä, joista vanhimmat ovat 1700-luvun alkupuolelta, ja jotka voidaan viedä asiakirjoista löytyvien henkilöiden nimiin. Museovirasto otti vastaan testamentilla ja lahjakirjalla haltuunsa tulleen Lamminahon tilan irtaimistoineen vuonna 1992. Kunnostuksen jälkeen se avattiin yleisölle kesällä 1996. Lamminahon tila siirtyi Senaatti-kiinteistöille 1.1.2014 alkaen. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.4.2014 |
| Lähteet |
| Pirkko Sihvo, Lamminaho: elämää Oulujoen Niskakoskella, Museovirasto 2006. |
| Luonti: 5.11.2008 Viimeisin muutos: 11.5.2012 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.11.1973 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Valtioneuvosto on tänään käsitellyt tämän asian ja harkinnut oikeaksi kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelusta annetun lain 1 ja 7 §:n nojalla vahvistaa kysymyksessä olevan päätöksen lukuunottamatta päätöksen suojelumääräyksissä annettua ajokalujen ja muiden näihin verrattavien kiinteistön käyttöesineiden säilyttämistä ja hoitamista koskevaa määräystä.
Oulun lääninhallituksen päätöksen mukaan rakennusten rakennuspaikkaa ja niiden ympärillä olevaa aluetta tulee hoitaa siten, että rakennusten arvo ja asema säilyy yhtenä kokonaisuutena nykyisessä kulttuurimaisemassa. Rakennusten ulkoasuun saa tehdä ennallistavien muutostoimenpiteiden ja korjausten lisäksi vain sellaisia muutoksia, jotka ovat välttämättömät rakennusten käytön kannalta. Rakennusten sisätilojen kantavat rakenteet aukkoineen ja kiinteät sisustukset ja kalusteet samoin kuin niissä olevia ajokaluja ja muita näihin verrattavia kiinteistön käyttöesineitä tulee säilyttää ja hoitaa siten, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Rakennuksia voidaan käyttää sellaiseen niiden laatua ja sijaintia vastaavaan tarkoitukseen, joka ei ole ristiriidassa rakennusten kulttuurihistoriallisesti arvokkaan erityisluonteen kanssa. Kaikkiin muutoksiin tulee saada museoviraston hyväksyminen. Tämän lisäksi on rakennusten käytössä noudatettava edellä viitatun lain määräyksiä. |
|
| Luonti: 23.6.2009 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Aitta |
|
||||||||||||
| Historia |
| Kolmikerroksinen aitta eli puoji ja sen kylkiäiseksi ennen vuotta 1940 rakennettu vaja. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.11.1973 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
| Elosuoja |
|
||||||||
| Historia |
| Elosuoja on noin 100 metriä pihapiiristä lounaaseen. Rakennuksessa on puimala, lato ja ruumenkoppi. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.11.1973 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
| Kaivo |
|
||||||||||||||
| Historia |
| Kaivo pellon keskellä. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.11.1973 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
| Kellari |
|
||||||||
| Historia |
| Luonnonkivistä holvattu törmään kaivettu kellari. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.11.1973 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
| Lantala |
|
||||||||||
| Historia |
| Navetan ja tallin välissä on läpiajettava lautarakenteinen lantala, jonka yhteydessä on myös ulkohuone. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.11.1973 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
|
||||||||||||||
| Lato |
|
||||||||
| Historia |
| Vanha riihi ja lato sijaitsevat pellolla noin 100 metriä pihapiiristä pohjoiseen. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.11.1973 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
| Lato |
|
||||||||
| Historia |
| Lato sijaitsee päärakennuksesta noin 150 metriä luoteeseen pellolla. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.11.1973 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
| Luhtirakennus |
|
||||||||||||
| Historia |
| Pihapiirin kolmiosaisen luhtirakennuksen (laitaluhti, keskiluhti ja kartanovaja) takana on koko rakennuksen pituinen lautaseinäinen halkovaja. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.11.1973 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
| Masiinahuone |
|
||||||||||
| Historia |
| Masiinahuone on ollut viljanpuhdistimen eli viskurin ja ruumenhuone viljan puhdistusjätteiden säilytystiloina. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.11.1973 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
| Miesten aitta |
|
||||||||||||||
| Historia |
| Miesten aitta, jonka seinässä on vuosiluku 1827. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.11.1973 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
| Naisten aitta |
|
||||||||||||
| Historia |
| Naisten aitta, jonka seinässä on vuosiluku 1796. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.11.1973 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
| Navetta - pihalato |
|
||||||||||||
| Historia |
| Päärakennusta vastapäätä on navetta-pihalato, jossa on ollut myös lampola ja talli. Navetan puoleisessa lounaispäädyssä on karjakeittiö ja myöhemmin rakennettu sauna. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.11.1973 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
|
||||||||||||||
| Piikain aitta |
|
||||||||||||
| Historia |
| Piikain aitta. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.11.1973 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
| Päärakennus |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päärakennus edustaa perinteistä Oulunjokivarressa esiintyvää yksikerroksista talonpoikaistalon tyyppiä. Rakennusta on uusittu vuoraamalla ja ikkunoiden puitejakoa muuttamalla 1900-luvun alkuvuosina, jolloin myös tuvan kiinteä sisustus sai nykyisen asunsa. |
| Luonti: 10.6.2010 |
| Historia |
| Päärakennus on 1800-luvun alkuvuosikymmenillä rakennettu keskiporstuallinen paritupamuunnos ja edustaa perinteistä pohjoispohjalaista yksikerroksista talonpoikaistaloa. Alkuperäinen savupirtti on muutettu uloslämpiäväksi vuonna 1908. Rakennusta on uusittu vuoraamalla ja ikkunoiden puitejakoa muuttamalla 1900-luvun alkuvuosina. Samoihin aikoihin myös avokuistia on laajennettu ja rakennettu umpinaiseksi. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.11.1973 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
| Sauna |
|
||||||||||||
| Historia |
| Entinen sauna on alkuaan rakennettu viinapränniksi; myöhemmin sitä on käytetty myös karjakeittiönä. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.11.1973 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
| Sysikoppi |
|
||||||||||
| Historia |
| Sysikoppi sijaitsee metsän reunassa noin 100 metrin päässä pihapiiristä. Samalla suunnalla noin 50 metrin päässä on ollut paja, joka on 1960-luvulla siirretty Oulun Turkansaaren ulkomuseoon. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.11.1973 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
| Talli |
|
||||||||||||
| Historia |
| Vanha kaksihuoneinen talli ja sen taakse ennen vuotta 1940 rakennettu vaja. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.11.1973 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
| Talli ja pirttilato |
|
||||||||||||
| Historia |
| Talli ja pirttilato ovat lantalan jatkona. Perimätiedon mukaan pirttilatoon on käytetty vanhasta asuinrakennuksesta purettuja hirsiä. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.11.1973 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
|
||||||||||||||
| Traktorivaja |
|
||||||||||||
| Historia |
| Traktorivaja, rakennettu ennen vuotta 1935. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.11.1973 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
| Törmäaitta |
|
||||||||||||||
| Historia |
| Päärakennuksen itäpuoliseen rakennusriviin kuuluva törmäaitta on kaksikerroksinen. Sen ulkoseinässä on vuosiluku 1793. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.11.1973 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
| Vanha riihi |
|
||||||||||
| Historia |
| Vanha riihi ja lato sijaitsevat pellolla noin 100 metriä pihapiiristä pohjoiseen. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.11.1973 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.2.2014 | |
| Liitetiedostot |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
Asemapiirros. Alfred Kolehmainen 1968. Museovirasto, rakennushistoriaosaston arkisto. |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Lamminaho: Lantala (rak. n:o 9-10) ei määritelty 1992
