Kulttuuriympäristön palveluikkuna

siirry kartalle	omat tiedot


	RAKENNUSPERINTÖ

	kunta



	vanha kunta


	maakunta


	nimi


	ajoitus
	-

	ajoitustarkenne


	suojelu
	Laki rakennusperinnön suojelemisesta
	Asetus 480/85
	Kirkkolaki
	Laki ortodoksisesta kirkosta
	Rautatiesopimus 1998






	kohteet maakunnittain
	kohteet vastuumuseoittain
	kohteet ELY-keskuksittain


Satakunta
Huittinen
Huittisten kirkko	200447


Kiinteistötunnus:	102-412-881-1;

takaisin

Kuvaus

Historia

Suojelu

Rakennukset ja rakennelmat

Kirkko

Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.5.2008

Kuvaus

Kivikirkko, keskiaikainen (ristikirkko). Huittisten myöhäiskeskiaikainen ja lukuisia kertoja laajennettu kivikirkko muodostaa vanhoine kirkkotarhoineen entisen suurpitäjän näyttävän sydämen Karsatinmäelle keskelle tasaista maisemaa.

Suorakaiteen muotoiseen harmaakivikirkkoon liittyy uudempi, kahdessa osassa rakennettu, mansardikattoinen poikkilaiva sekä korkea länsitorni. Kirkkosalin päätilan muodostaa 1700-luvun lopun ja 1860-luvun pohjois- eteläsuuntainen laajennusosa. Keskiaikainen osa kirkkoa toimii 1950-luvun lopun restauroinnin jälkeen omana kappelimaisena tilana.

Porttiholvein varustetun kiviaidan ympäröimässä tunnelmallisessa kirkkotarhassa on säilynyt paljon paljon mielenkiintoisia vanhoja hautamuistomerkkejä. Useaan eri otteeseen laajennettu hautausmaa on kirkon länsipuolella.

Kirkon luona on harmaakivinen kvaaderikivistä tehty kookas viljamakasiini vuodelta 1902 sekä pitäjän suurmiehen, tasavallan presidentti Risto Rytin patsas.

Luonti: 1.1.1900

Historia

Keskiaikainen, laajennettu mm. 1860. Huittisten kirkon keskiaikaisesta rakennushistoriasta voidaan erottaa omiksi vaiheikseen nykyisen sakariston paikalla ollut pienempi kivisakaristo, siihen liitetty kivinen runkohuone ja sen 1400-luvun lopusssa tapahtunut yksilaivainen, uurrettuihin tulipilareihin tukeutuva holvaus. Samassa yhteydessä itäpäätyyn tehtiin tiilikoristelu, joka muotoaiheiltaan vastaa satakuntalaisessa kirkkoryhmässä toistuvaa päätykoristelua. Itäpäädyn ja eteläseinän koristekomeroissa on primitiivistä maalauskoristelua. Vuonna 1738 kirkkoon tehtiin uusi suurempi sakaristo.

Kirkko paloi 1783. Runkohuonetta laajennettiin 1793-1794 rakentamalla sen eteläpuolelle ja länsipäähän leveät lisäosat. Myös länsitorni on samasta korjausvaiheesta. Ristikirkon pohjamuodon kirkko sai 1860 lääninarkkitehti G. Th. Chiewitzin suunnittelemassa korjauksessa, jolloin itäpuolelle tehtiin samankokoinen laajennus kuin eteläpuolella. Kirkon itä-länsisuuntainen toiminta-akseli muuttui, kun alttari siirrettiin pohjoisristiin arkkitehtiJosef Stenbäckin suunnittelemassa uudistuksessa 1897-1898. Kirkon nykyinen sisäasu on 1958-1959 tehdystä arkkitehti Olli Kestilän suunnittelemasta restauroinnista. Tällöin kirkon keskiaikainen osa palautettiin tyylillisesti omaksi kokonaisuudekseen.

Luonti: 1.1.1900

Suojelu
Suojelun väline:	Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt
Prosessin tila:	Suojeltu
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö:
Luonti: 1.1.1900

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Arkeologiset kohteet muinaisjäännösrekisterissä
Huittisten kirkko 1000014802, kirkkorakenteet

näytä/piilota linkit muihin aineistoihin

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle:

kysy tai anna palautetta tämän kohteen tiedoista

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

RAKENNUSPERINTÖ