 |
| Varsinais-Suomi | |
| Taivassalo | |
| Taivassalon kirkko | 200526 |
| Kiinteistötunnus: | 833-439-331-1; 833-439-1-10; |
| Osoite: | Pappilan kylä |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Uskonnon harjoittaminen |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Kivikirkko, keskiaikainen. Taivassalon keskiaikainen kivikirkko on nykyasultaan mielenkiintoinen esimerkki varhaisista restauroinneista Suomessa.
Runkohuoneen ulkonurkissa on kontreforit, joita on myöhemmin tuettu matalammilla kivirakennelmilla koillis-, lounais- ja luoteiskulmissa. Lisäksi länsipäädyssä ja sakariston pohjoisseinässä on myöhempiä tukipilareita. Itä- ja länsipäätyjen yläosat ovat tiilestä muuratut, niiden koristeina on tasavartiset ristikuviot. Länsiseinän pari-ikkunat ovat alkuperäiset, muut on uusittu uusgoottilaisiksi 1890 tehdyssä korjauksessa. Kolmilaivaisessa ja viisitraveisessa kirkkosalissa on nelikulmaiset pilarit. Sivulaivojen kanssa tasalevyisen keskilaivan holvit ovat kuoriholvin ns. suomalaista tähtiholvia lukuun ottamatta tavanomaisia tähtiholveja, sivulaivoissa ja sakaristossa on ristiholvit, asehuoneessa tynnyriholvi. Holveja ja seinäpintoja peittää Pietari Henrikinpojan johdolla 1460-luvun lopulla tehdyt kalkkimaalaukset. Niiden aiheet on otettu Kristuksen elämästä ja pyhimyslegendoista. Lisäksi maalauksiin sisältyy suuri määrä yksittäisiä apostoleja, profeettoja sekä vertauskuvia ja moraliteetteja. Kasviornamentiikka ja sabloninauhat rajaavat kuvaesityksiä, joihin liittyy lukuisia vaakunakuvia. Alttarin yläpuolella riippuva krusifiksi on ajoitettu 1300-luvun alkupuolelle ja liitetty ns. Liedon mestarin tuotantoon. 1600-luvun esineistöön kuuluu nykyisin asehuoneeseen sijoitettua 14 hautavaakunaa. Kiinteästä sisustuksesta on saarnastuoli Henrik Flemingin lahjoittama 1638 ja se on todennäköisesti peräisin Tobias Heintzen työpajasta Tallinnassa. Lehterit rintamuksineen ja uusgoottilaiset penkit ovat vuodelta 1890. Kirkkotarhan kiviaitaan liittyy kaksi pyramidikattoista kivistä porttirakennusta 1780-luvulla koristeellisine puuportteineen. Järppilän ja Viiaisten kartanoille kuuluneet hautakappelit ovat 1700-luvun lopulta. Kellotapuli sijaitsee kallionnyppylällä kirkkotarhan eteläpuolella, sen kivinen alaosa on vuodelta 1799, puinen yläosa on uusittu 1890. Kellotapulin läheisyydessä on kivestä muurattu viljamakasiini vuodelta 1850. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Lähteet |
| Tove Riska, Taivassalon kirkko. Suomen kirkot 1. Suomen Muinaismuistoyhdistys 1959.
Camilla Ahlström-Taavitsainen, Vapenbilder bland kalkmålningarna i Finlands medeltidskyrkor. Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksen julkaisuja VIII, 1984. Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994. Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. SKS 2007. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.5.2008 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Järppilän kartanon hautakappeli |
|
||||||
| Kuvaus |
| Järppilän ja Viiaisten kartanoille kuuluneet hautakappelit ovat 1700-luvun lopulta. |
| Luonti: 29.5.2008 |
|
||||||||||||||
| Kellotapuli |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Kellotapuli sijaitsee kallionnyppylällä kirkkotarhan eteläpuolella, sen kivinen alaosa on vuodelta 1799, puinen yläosa on uusittu 1890. |
| Luonti: 29.5.2008 |
|
||||||||||||||
| Kirkko |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Kivikirkko, keskiaikainen. Taivassalon keskiaikainen kivikirkko on nykyasultaan mielenkiintoinen esimerkki varhaisista restauroinneista Suomessa.
Runkohuoneen ulkonurkissa on kontreforit, joita on myöhemmin tuettu matalammilla kivirakennelmilla koillis-, lounais- ja luoteiskulmissa. Lisäksi länsipäädyssä ja sakariston pohjoisseinässä on myöhempiä tukipilareita. Itä- ja länsipäätyjen yläosat ovat tiilestä muuratut, niiden koristeina on tasavartiset ristikuviot. Länsiseinän pari-ikkunat ovat alkuperäiset, muut on uusittu uusgoottilaisiksi 1890 tehdyssä korjauksessa. Kolmilaivaisessa ja viisitraveisessa kirkkosalissa on nelikulmaiset pilarit. Sivulaivojen kanssa tasalevyisen keskilaivan holvit ovat kuoriholvin ns. suomalaista tähtiholvia lukuun ottamatta tavanomaisia tähtiholveja, sivulaivoissa ja sakaristossa on ristiholvit, asehuoneessa tynnyriholvi. Holveja ja seinäpintoja peittää Pietari Henrikinpojan johdolla 1460-luvun lopulla tehdyt kalkkimaalaukset. Niiden aiheet on otettu Kristuksen elämästä ja pyhimyslegendoista. Lisäksi maalauksiin sisältyy suuri määrä yksittäisiä apostoleja, profeettoja sekä vertauskuvia ja moraliteetteja. Kasviornamentiikka ja sabloninauhat rajaavat kuvaesityksiä, joihin liittyy lukuisia vaakunakuvia. Alttarin yläpuolella riippuva krusifiksi on ajoitettu 1300-luvun alkupuolelle ja liitetty ns. Liedon mestarin tuotantoon. 1600-luvun esineistöön kuuluu nykyisin asehuoneeseen sijoitettua 14 hautavaakunaa. Kiinteästä sisustuksesta on saarnastuoli Henrik Flemingin lahjoittama 1638 ja se on todennäköisesti peräisin Tobias Heintzen työpajasta Tallinnassa. Lehterit rintamuksineen ja uusgoottilaiset penkit ovat vuodelta 1890. Kirkkotarhan kiviaitaan liittyy kaksi pyramidikattoista kivistä porttirakennusta 1780-luvulla koristeellisine puuportteineen. Järppilän ja Viiaisten kartanoille kuuluneet hautakappelit ovat 1700-luvun lopulta. Kellotapuli sijaitsee kallionnyppylällä kirkkotarhan eteläpuolella, sen kivinen alaosa on vuodelta 1799, puinen yläosa on uusittu 1890. Kellotapulin läheisyydessä on kivestä muurattu viljamakasiini vuodelta 1850. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Keskiaikainen. Taivassalon seurakunta tunnetaan jo 1300-luvun puolivälistä. Kirkon sakaristo-osa on rakennettu runkohuonetta ennen. Runkohuone on alkuaan ollut yksilaivainen hallikirkko. Sen sisäkatteena on ollut puinen tynnyriholvi, jonka raja on näkyvissä itäpäädyssä ullakolla. Nykyinen holvaus ja tiiliset päätykolmiot lienevät 1450- tai 1460-luvulta. Kirkkosalin nykyinen maalauskoristelu on vaakunoiden perusteella ajoitettavissa vuosien 1467-1470 väliseen aikaan. Kalkkimaalaukset on kirkon tavoin restauroitu 1890, jolloin niihin lisättiin suomenkieliset selitykset. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
| Viiaisten kartanon hautakappeli |
|
||||||
| Kuvaus |
| Järppilän ja Viiaisten kartanoille kuuluneet hautakappelit ovat 1700-luvun lopulta. |
| Luonti: 29.5.2008 |
|
||||||||||||||
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Taivassalon kirkko 1000014847, kirkkorakenteet