Puukirkko, tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko. Sahalahden kirkonkylä sijaitsee Kirkkojärven rannalla, Kangasalalta Kuhmalahdelle johtavan maantien varrella. Sahalahden puukirkko on tasavartinen ja sisäviisteinen ristikirkko, jonka ristikeskusta korostaa kahdeksankulmainen attika. Yhden sakaran päässä on matalan solan yhdistämänä kaksikerroksinen torni. Ristivarret ovat satulakattoiset. Empirekirkon julkisivua jäsentävät pilasterit, päätykolmiot ja hammaslistat.
Sisäkatteena sakaroissa on puuholvaus, ristikeskuksessa ylös suippeneva kupu. Alttaritaulu ”Tulkoot minun tyköni” on Alexandra Frosterus-Såltinin 1896 maalaama.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Markku Haapio ja Laura Luostarinen (toim.), Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980.
Puukirkko, tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko. Sahalahden kirkonkylä sijaitsee Kirkkojärven rannalla, Kangasalalta Kuhmalahdelle johtavan maantien varrella. Sahalahden puukirkko on tasavartinen ja sisäviisteinen ristikirkko, jonka ristikeskusta korostaa kahdeksankulmainen attika. Yhden sakaran päässä on matalan solan yhdistämänä kaksikerroksinen torni. Ristivarret ovat satulakattoiset. Empirekirkon julkisivua jäsentävät pilasterit, päätykolmiot ja hammaslistat.
Sisäkatteena sakaroissa on puuholvaus, ristikeskuksessa ylös suippeneva kupu. Alttaritaulu ”Tulkoot minun tyköni” on Alexandra Frosterus-Såltinin 1896 maalaama.
Korjauksia 1895 (B. Blom), 1902, 1986 (Esko Suni). Sahalahden kirkko rakennettiin 1827-1829 Jaakko Kuorikosken johdolla. Piirustukset oli laatinut intendentinkonttori 1827. Tornin piirustuksen valmistuivat intendentinkonttorissa 1843 ja torni liitettiin kirkkoon seuraavana vuonna.
Sahalahti kuului kirkollis-hallinnollisesti Pälkäneeseen vuoteen 1581 saakka. Seurakunnan ensimmäinen kirkko paloi 1728 ja seuraava, 1730 valmistunut puinen ristikirkko purettiin nykyisen tarpeiksi 1827.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö