Puukirkko, sisäviisteinen ristikirkko. Teiskon pieni puukirkko seisoo Kirkkojärveen viettävällä mäen harjanteella. Muodoltaan se on sisäviisteinen ristikirkko. Kirkossa on jyrkkälappeinen aumattu paanukatto ja ristivarsien päissä pienet eteisrakennukset. Valoisa sisätila, jonka holvaukseen liittyy laakea välikattokupoli, on ponttilaudoitettu 1900-luvun alussa. Kirkon kiinteästä sisustuksesta penkit ja alttarilaite ovat tältä ajalta. Kirkossa oleva vanhempi saarnastuoli on 1600-luvulta.
Kirkkotarhan korkeimmalla kohdalla oleva tanakka barokkitapuli sipulikupoleineen vuodelta 1798 on myös rakennettu Åkerblomin johdolla. Sen vieressä oleva Kuljun kylälle kuulunut hirsinen hautakappeli on vuodelta 1825.
Kirkkojärvi on taustana vuosien 1939-1944 sodissa kaatuneille ja kadonneille sankarivainajille pystytetylle muistomerkille. Kurun mustasta graniitista tehdyn ristiin päättyvän sankaripatsaan on suunnitellut arkkitehti Bertel Strömmer 1951. Sankarihauta-alueen äärellä kohoavat vuonna 1918 kaatuneitten sekä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkit.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
A.K. Saarela, Teiskon seurakunnan vaiheita. Tampere 1960.
Tampereen rakennuskulttuuri. Maisemat ja luonnonsuojelu. Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto By/3/1985.
Teiskon kirkon juhlakirja (toim. Martti Helin). Tampere 1988.
Puukirkko, sisäviisteinen ristikirkko. Teiskon pieni puukirkko seisoo Kirkkojärveen viettävällä mäen harjanteella. Muodoltaan se on sisäviisteinen ristikirkko. Kirkossa on jyrkkälappeinen aumattu paanukatto ja ristivarsien päissä pienet eteisrakennukset. Valoisa sisätila, jonka holvaukseen liittyy laakea välikattokupoli, on ponttilaudoitettu 1900-luvun alussa. Kirkon kiinteästä sisustuksesta penkit ja alttarilaite ovat tältä ajalta. Kirkossa oleva vanhempi saarnastuoli on 1600-luvulta.
Kirkkotarhan korkeimmalla kohdalla oleva tanakka barokkitapuli sipulikupoleineen vuodelta 1798 on myös rakennettu Åkerblomin johdolla. Sen vieressä oleva Kuljun kylälle kuulunut hirsinen hautakappeli on vuodelta 1825.
Kirkkojärvi on taustana vuosien 1939-1944 sodissa kaatuneille ja kadonneille sankarivainajille pystytetylle muistomerkille. Kurun mustasta graniitista tehdyn ristiin päättyvän sankaripatsaan on suunnitellut arkkitehti Bertel Strömmer 1951. Sankarihauta-alueen äärellä kohoavat vuonna 1918 kaatuneitten sekä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkit.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Rakennusmestari Matti Åkerblomin johdolla tehty Teiskon kirkko valmistui 1788 ja uudistettiin arkkitehti Josef Stenbäckin laatiman suunnitelman mukaan 1906. Viimeisin kunnostus tehtiin 1960-luvun alussa.
Messukylän kappeliksi 1636 perustettu Teiskon seurakunta itsenäistyi 1905. Se on kuulunut vuodesta 1972 Tampereen kaupunkiin.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö