Rakenteiltaan ja arkkitehtonisilta yksityiskohdiltaan hyvin säilynyt Ylikiimingin kirkko on 1700-luvun lopun puukirkoista ensimmäinen, joissa uusklassimin arkkitehtuuri on alkanut saada jalansijaa. Kirkko on pohjamuodoltaan suorakulmainen ristikirkko, jossa länsi- ja itäristi ovat pitemmät kuin etelä- ja pohjoisristi. Sakaristo on kuoriseinän takana itäristissä. Kirkonkellot on sijoitettu ristikeskuksen päälle rakennettuun torniin, jonka päätteenä on tähtihuippuinen obeliski.
Kirkkosalissa on lähes tasalakiset holvit ja ristikeskuksen yllä taivutetuista laudoista tehty kalottimainen kupoli. Pilasterein jäsennöity kuoriseinä on taitteinen ja siinä on kuorin takana olevaan sakaristoon avautuvat lyijypuitteiset ikkunat. Muissa seinissä on ainoastaan sisänurkissa leveät pilasterit, jotka kätkevät alleen sisänurkkia vahvistavat pystysuuntaiset hirret. Saarnastuoli kuuluu myös Rijfin tuotantoon ja se on hänen käyttämänsä mallin ornamenteiltaan yksinkertaistettu versio.
Saarnahuoneen yhteyteen 1700-luvun puolivälissä, todennäköisesti kirkonrakentaja Heikki Väänäsen johdolla rakennetun kellotapulin ruumishuoneena, "ullakkona" käytetty pohjakerros on säilynyt vanhan hautausmaan itälaidassa.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.6.2015
Historia
Lähteet
Marja Terttu Knapas, Ylikiimingin kirkkojen vaiheet. Ylikiimingin kirkko 200 vuotta. Kuusamo 1986.
Puukirkko, ristikirkko. Rakenteiltaan ja arkkitehtonisilta yksityiskohdiltaan hyvin säilynyt Ylikiimingin kirkko on 1700-luvun lopun puukirkoista ensimmäinen, joissa uusklassimin arkkitehtuuri on alkanut saada jalansijaa. Kirkko on pohjamuodoltaan suorakulmainen ristikirkko, jossa länsi- ja itäristi ovat pitemmät kuin etelä- ja pohjoisristi. Sakaristo on kuoriseinän takana itäristissä. Kirkonkellot on sijoitettu ristikeskuksen päälle rakennettuun torniin, jonka päätteenä on tähtihuippuinen obeliski.
Kirkkosalissa on lähes tasalakiset holvit ja ristikeskuksen yllä taivutetuista laudoista tehty kalottimainen kupoli. Pilasterein jäsennöity kuoriseinä on taitteinen ja siinä on kuorin takana olevaan sakaristoon avautuvat lyijypuitteiset ikkunat. Muissa seinissä on ainoastaan sisänurkissa leveät pilasterit, jotka kätkevät alleen sisänurkkia vahvistavat pystysuuntaiset hirret. Saarnastuoli kuuluu myös Rijfin tuotantoon ja se on hänen käyttämänsä mallin ornamenteiltaan yksinkertaistettu versio.
Saarnahuoneen yhteyteen 1700-luvun puolivälissä, todennäköisesti kirkonrakentaja Heikki Väänäsen johdolla rakennetun kellotapulin ruumishuoneena, "ullakkona" käytetty pohjakerros on säilynyt vanhan hautausmaan itälaidassa.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Haukiputaan kappeliseurakuntaan vuonna 1691 perustettu Ylikiimigin saarnahuonekunta sai kappelioikeudet 1700-luvun puolivälissä ja itsenäistyi 1909.
Kirkko on tehty rakennusmestari Jacob Rijfin johdolla 1786-1788. Ensimmäinen sisämaalaus kirkossa tehtiin 1840, jolloin myös Ristiinnaulittu -aiheinen alttaritaulu maalattiin sille varattuun paikkaan kuoriseinällä. 1890-luvun lopulla kirkkoon rakennettiin länsilehteri sekä uudet penkit. Sisätila maalattiin lähes valkoiseksi. Kirkon pysty ulkovuoraus käännettiin vaakasuuntaiseksi ja ikkunat alennettiin parin hirsikerran verran. Kirkko sai myös uuden kivijalan ja ulkopuoliset tuulikaapit. 1950-luvulla kirkosta karsittiin edellisessä uudistuksessa lisätyt uusrenessityyliset koristukset (arkkitehti Uki Heikkinen 1955-1960). Interiöörin alkuperäinen väriasu palautettiin 1980-luvulla tehdyssä konservoinnissa, jolloin myös paanukatto uusittiin.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö