Kivikirkko. Anjalankosken Inkeroisten tiilikirkko on muodoltaan tornillinen pitkäkirkko. Se sijaitsee Ankkapurhan eli Anjalankosken partaalle 1870-luvulta alkaen kehittyneellä teollisuusalueella. Kirkon kuori on runkohuonetta matalampi ja puolipyöreä. Länsipäädyssä, keskiakseliin nähden sivussa, on torni. Valkeaksi rapatussa, selkeäpiirteisessä kirkossa on tiilikatteinen jyrkkä satulakatto sekä jugendarkkitehtuurin vaikutteita.
Kirkon pronssisen alttarikrusifiksin on tehnyt taiteilija Viljo Savikurki 1960, alttariseinän lasimaalaukset ovat Veikko Vionojan käsialaa.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Markku Haapio ja Laura Luostarinen (toim.), Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980.
Kivikirkko. Anjalankosken Inkeroisten tiilikirkko on muodoltaan tornillinen pitkäkirkko. Se sijaitsee Ankkapurhan eli Anjalankosken partaalle 1870-luvulta alkaen kehittyneellä teollisuusalueella. Kirkon kuori on runkohuonetta matalampi ja puolipyöreä. Länsipäädyssä, keskiakseliin nähden sivussa, on torni. Valkeaksi rapatussa, selkeäpiirteisessä kirkossa on tiilikatteinen jyrkkä satulakatto sekä jugendarkkitehtuurin vaikutteita.
Kirkon pronssisen alttarikrusifiksin on tehnyt taiteilija Viljo Savikurki 1960, alttariseinän lasimaalaukset ovat Veikko Vionojan käsialaa.
Luonti: 1.1.1900
Historia
1955 (Aune Mertaoja), 1965. Viimeisin korjaus 1999.
Anjalankosken kirkon suunnitteli arkkitehti Birger Federley. Kirkko rakennettiin 1909-1910 ja rakennusmestarina toimi Otto Wuorio. Alunperin se oli Inkeroisten tehdasyhdyskunnan kirkko. Kirkko remontoitiin 1999, jolloin uusittiin mm. lämmitysjärjestelmä ja alttarirakenne.
Itsenäinen seurakunta Inkeroisista tuli 1964, mitä ennen se kuului Sippolan seurakuntaan.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö