Vaasan palo vuonna 1852 tuhosi myös keskiaikaisen Mustasaaren (nykyään Vanhan Vaasan) kirkon. Kaupunkipalon jälkeen kaupunki päätettiin rakentaa uudelleen 6 kilometriä länteen. Uuteen Vaasaan alettiin suunnitella omaa kirkkoa heti tulipalon jälkeen.
Kirkonrakentamishanke oli pitkä ja monivaiheinen. Läänin- ja kaupunginarkkitehti C.A. Setterbergin laatimia piirustuksia muuteltiin moneen otteeseen. Peruskivi laskettiin 1858 ja kirkko vihittiin 1869. Vaasa erosi 1867 Mustasaaren emäseurakunnasta omaksi seurakunnakseen.
Punatiilestä rakennettu pitkäkirkko edustaa englantilaissävyistä uusgotiikkaa. Sen neljässä kulmassa ovat pienet kulmatornit ja edessä suuri torni, jotka kaikki ovat tasakattoisia. Parvia kannattavat pylväät jakavat kirkkosalin kolmeen laivaan, joissa on koristeelliset puukatot. Kulmikas kuori on runkohuonetta kapeampi. Kirkkoon mahtuu noin 900 henkeä.
Setterberg suunnitteli kirkkosalin alkuperäiset värit: vaalea tammi puuosissa, heleänsininen katossa ja hiekkakiven väri seinissä. Sokkeliin tarvittavat kivet kuljetettiin Punakarilta talkoovoimin. Seinätiilet saatiin kauppias A.A. Levónin Hietalahden tehtaalta. Tornin rakentaminen osoittautui ongelmalliseksi; se jouduttiin purkamaan halkeamisen vuoksi ja rakentamaan sitten uudelleen. Tornin kello kellotauluineen asennettiin paikoilleen 1903. Kirkonkellot ja urut tilattiin Tukholmasta.
Alttarirakennelmassa on kolme öljymaalausta, kaikki tunnettujen taiteilijoiden maalaamia; Robert Wilhelm Ekmanin Pyhä Ehtoollinen (1861), Albert Edelfeltin Paimenten kumarrus (1894) ja Louis Sparren Kristuksen hautaanlaskeminen (1897).
Arkkitehti Erik Kråkströmin suunnittelemassa peruskorjauksessa 1960 – 61 tehtiin kirkkoon monia radikaalejakin muutoksia: mm. vanhat penkit ja uusgoottilaiset kattokruunut poistettiin. Uudet penkit tehtiin tammesta entisiä jäljitellen. Kirkkosalin entisistä perussävyistä säilytettiin katon taivaansininen hieman vaalennettuna ja seinien hiekkakiven väri. Alttari muutettiin avoimeksi. Lattia tehtiin norjalaisesta kvartsiittiliuskeesta. Kellarikerrokseen tehtiin lisää toimitiloja.
Kirkon uudet 45-äänikertaiset pääurut hankittiin 1975 tanskasta. Alkuperäinen, C.A. Setterbergin suunnittelema, urkufasadi säilytettiin.
Laaja, entisöivä peruskorjaus tehtiin kirkossa vuonna 2000. Puupinnat saivat tammiootrauksen, lehterikaiteen kukka-aiheet maalattiin alkuperäisten mallien mukaisiksi. Vesi-, viemäri-, sähkö- ja ilmastointilaitteet sekä palo- ja turvallisuustekniset järjestelmät uusittiin. Saavutettavuutta parannettiin. Kirkon alakerran – kryptan – tilat uusittiin. Saarnastuoli siirrettiin alkuperäiselle paikalle. Varastoidut kattokruunut kunnostettiin ja sijoitettiin uudelleen kirkkoon.
Kirkkopuisto suunniteltiin ja rakennettiin 1865. Merkittävä muutos tapahtui 1920-luvulla, kun puistoa ympäröivä kuusiaita poistettiin. Monien eri suunnitteluvaiheiden jälkeen puisto kunnostettiin 1996 nykyiseen muotoonsa. |
takaisin
Kuvaus
Rakennukset ja rakennelmat
Vaasan kirkko, kirkkosalin väritutkimus Väritutkimus 1999