 |
| Uusimaa | |
| Raasepori | |
| Tenholan kirkko | 200902 |
| Kiinteistötunnus: | 710-20-12-1; |
| Osoite: | Tenholan kirkonkylä |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Uskonnon harjoittaminen |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Kivikirkko, keskiaikainen. Tenholan ulkoarkkitehtuuriltaan vaatimaton kivikirkko on sisätiloiltaan Suomen hienoimpia keskiaikaisia kirkkoja. Kirkkosalin sisustus ja maalauskoristelu puolestaan kuvastavat suurvalta-aikaa kartanoiden pitäjässä.
Länsi- ja itäpäädyiltään madalletun harmaakivikirkon runkohuoneessa on korkeat seinämuurit. Ikkunoissa on säilynyt tiilisauvastot ja lyijypuitteiset pienet lasiruudut. Pohjoisseinän itäpäässä sijaitseva sakaristo on alkuperäisessä rakennusmuodossaan, eteläseinän kookas asehuone on 1700-luvun lopusta. Korkeat kahdeksankulmaiset pilarit jakavat kirkkosalin kolmeen laivaan ja viiteen traveeseen. Keskilaivan toiseksi itäisimmässä holvissa on monimuotoinen, ns. suomalainen tähtiholvi, muissa yksinkertaiset tähtiholvit, sivulaivoissa ristiholvit ja sakaristossa tynnyriholvi. Keskiaikaisia taideteoksia ovat kuorin ja runkohuoneen väliin ripustettu triumfikrusifiksi ja valtaistuimella istuva Pyhää Olavia esittävä veistos. Suurvalta-aikaa kirkossa edustaa turkulaisen puunleikkaja Måns Larssonin veistämä ja Petrus Langin maalaama saarnastuoli, joka on lahjoitettu kirkkoon 1655. Renessanssin lyöteornamentiikan kaltaisilla ovaaleilla kehyksillä ympäröidyt sananjulistajista ja saarnan sisällöstä kertovat pilarien maalaukset ovat vuodelta 1675. 1600-luvun taideteoksiin kuuluu myös kirkkoherra Petrus Ingemarin sekä Elin Flemingin epitafitaulut sekä kuusitoista hautajaisvaakunaa. Kirkon kiinteä sisustus on pääosiltaan 1870-luvulta. Urkurakentaja J.A. Zachariassen 14- äänikertaiset urut vuodelta 1887 kuuluvat Suomen vanhimpiin koneistoltaan muuttumattomina säilyneisiin urkuihin. Kirkkotarhassa olevan kellotapulin kivinen pohjakerros on keskiaikainen, samoin pohjoispuolella oleva porttirakennus. Kirkon lounaispuolella jonkun matkan päässä olevalla vehreällä mäellä sijaitseva pappila lienee keskiaikaisella paikallaan. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Historia |
| Tenholan seurakunta kuuluu Länsi-Uudenmaan vanhimpiin ja mainitaan asiakirjalähteissä jo vuonna 1329. Kirkon keskiaikaisiin rakennusvaiheisiin kuuluvat runkohuonetta vanhempi holvattu sakaristo, siihen liitetty kivinen runkohuone sekä sen 1460-luvun jälkeen toteutettu holvaus, joka on tehty Turun tuomiokirkon keskilaivan holvauksesta tunnetun Petrus di Kymitton, Pietari Kemiöläisen johdolla. Tällöin kirkko myös vihittiin uudelleen, mistä kertoo holvien kannoissa seinillä olevat toiset vihkiristit. Kirkon asehuone rakennettiin uudelleen 1798 rakennusmestari Mårten Tolpon johdolla. Kirkon päädyt madallettiin lähes neljä metriä Tukholman yli-intendenttiviraston 1807 laatiman suunnitelman mukaan vuonna 1812. Kirkko kunnostettiin viimeksi 1985 tehdyssä, arkkitehti Lars Rejströmin suunnittelemassa, korjauksessa. |
| Luonti: 6.8.2013 |
| Lähteet |
| C.A. Nordman, Kyrkbyggnader och deras inredning. Tenala och Bromarf socknars historia I. Helsingfors 1938.
Tove Riska, 1600-luvun maalaukset Tenholan kirkossa. Ars Suomen taide 2, Keuruu 1988. Eljas Orrman, Helsingin pitäjä ja Uudenmaan kirkollinen Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994. Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. SKS 2007. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 30.5.2008 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Kirkko |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| Kivikirkko, keskiaikainen. Tenholan ulkoarkkitehtuuriltaan vaatimaton kivikirkko on sisätiloiltaan Suomen hienoimpia keskiaikaisia kirkkoja. Kirkkosalin sisustus ja maalauskoristelu puolestaan kuvastavat suurvalta-aikaa kartanoiden pitäjässä.
Länsi- ja itäpäädyiltään madalletun harmaakivikirkon runkohuoneessa on korkeat seinämuurit. Ikkunoissa on säilynyt tiilisauvastot ja lyijypuitteiset pienet lasiruudut. Pohjoisseinän itäpäässä sijaitseva sakaristo on alkuperäisessä rakennusmuodossaan, eteläseinän kookas asehuone on 1700-luvun lopusta. Korkeat kahdeksankulmaiset pilarit jakavat kirkkosalin kolmeen laivaan ja viiteen traveeseen. Keskilaivan toiseksi itäisimmässä holvissa on monimuotoinen, ns. suomalainen tähtiholvi, muissa yksinkertaiset tähtiholvit, sivulaivoissa ristiholvit ja sakaristossa tynnyriholvi. Keskiaikaisia taideteoksia ovat kuorin ja runkohuoneen väliin ripustettu triumfikrusifiksi ja valtaistuimella istuva Pyhää Olavia esittävä veistos. Suurvalta-aikaa kirkossa edustaa turkulaisen puunleikkaja Måns Larssonin veistämä ja Petrus Langin maalaama saarnastuoli, joka on lahjoitettu kirkkoon 1655. Renessanssin lyöteornamentiikan kaltaisilla ovaaleilla kehyksillä ympäröidyt sananjulistajista ja saarnan sisällöstä kertovat pilarien maalaukset ovat vuodelta 1675. 1600-luvun taideteoksiin kuuluu myös kirkkoherra Petrus Ingemarin sekä Elin Flemingin epitafitaulut sekä kuusitoista hautajaisvaakunaa. Kirkon kiinteä sisustus on pääosiltaan 1870-luvulta. Urkurakentaja J.A. Zachariassen 14- äänikertaiset urut vuodelta 1887 kuuluvat Suomen vanhimpiin koneistoltaan muuttumattomina säilyneisiin urkuihin. Kirkkotarhassa olevan kellotapulin kivinen pohjakerros on keskiaikainen, samoin pohjoispuolella oleva porttirakennus. Kirkon lounaispuolella jonkun matkan päässä olevalla vehreällä mäellä sijaitseva pappila lienee keskiaikaisella paikallaan. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Keskiaikainen. Tenholan kirkon keskiaikaisiin rakennusvaiheisiin kuuluvat runkohuonetta vanhempi holvattu sakaristo, siihen liitetty kivinen runkohuone sekä sen 1460-luvun jälkeen toteutettu holvaus, joka on tehty Turun tuomiokirkon keskilaivan holvauksesta tunnetun Petrus di Kymitton, Pietari Kemiöläisen johdolla. Tällöin kirkko myös vihittiin uudelleen, mistä kertoo holvien kannoissa seinillä olevat toiset vihkiristit. Kirkon asehuone rakennettiin uudelleen 1798 rakennusmestari Mårten Tolpon johdolla. Kirkon päädyt madallettiin lähes neljä metriä Tukholman yli-intendenttiviraston 1807 laatiman suunnitelman mukaan vuonna 1812. Kirkko kunnostettiin viimeksi 1985 tehdyssä, arkkitehti Lars Rejströmin suunnittelemassa, korjauksessa.
Seurakunta kuuluu Länsi-Uudenmaan vanhimpiin ja mainitaan asiakirjalähteissä jo vuonna 1329. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
| Lindön kartanon hautakappeli |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Lindön kartanon, alkuaan Wästankärrin kartanon hautakappelin rakennutti vuonna 1804 vuorimestari J.A. Lilljeqvistt puolisoineen, siirtyi 1836 Lindön omistukseen. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.2.2013 | |
| Porttirakennus |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Kirkkotarhan pohjoispuolen läpikäytävän oviaukot on muurattu umpeen vuonna 1845, jolloin siitä tehtiin ruumishuone. |
| Luonti: 1.1.1900 |
|
||||||||||||||
| Prästkullan hautakappeli |
|
||||||||
| Historia |
| Kirkkotarhan itäreunassa olevan Prästkullan hautakappelin rakennutti Fredrika Lovisa Sofia Giös 1796. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.2.2013 | |
|
||||||||||||||
| Tapuli |
|
||||||||||
| Kuvaus |
| Kellotapulin kivestä muurattu pohjakerros on keskiaikainen, yläosa on tehty rakennusmestari Antti Piimäsen johdolla vuonna 1761.
Tapulissa on edelleen käytössä Suomen vanhin, 1200-luvulle ajoitettavaa tyyppiä oleva kirkonkello. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.2.2013 | |
|
||||||||||||||
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|||||||||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Tenholan kirkko 1000014824, kirkkorakenteet