Kivikirkko. Käpylän kirkko on Puu-Käpylän maisemallinen dominantti. Metsolantiellä oleva ympäristönsä rakennuksista hierarkkisesti poikkeava vaaleaksi rapattu varhaisen funktionalismin piirteitä omaava kirkko kuuluu ensimmäisiin kaupunkikeskustojen ulkopuolelle tehtyihin lähiökirkkoihin Suomessa.
Metsolantien varteen rakennettu kirkko on valmistunut 1930. Katulinjasta sisäänvedettyä kirkkoa rajaa kivimuuri, joka jatkuu seurakuntasiiven kohdalla pensasaitana. Piha on Puu-Käpylän asuintalojen mukaisesti puistomainen. Vaaleaksi rapatun yleisilmeeltään funktionalistisen, mutta yksityiskohdiltaan vielä klassistisen kirkon sisäänkäyntipäädyn vieressä kohoaa matala tasalakinen kellotorni. Runkohuoneeseen liittyy pitkänomainen siipirakennus, jossa on kirkkosaliin yhdistettävissä oleva seurakuntasalin, keittiön ja kerhohuoneiden lisäksi kirkkoherranvirasto ja diakoniatoimisto.
Suorakaiteen muotoisen tasakattoisen kirkkosalin seinät ovat vaaleat ja puolipyöreä kuoriapsidi loistavan punainen. Siinä olevat Hyvä paimen ja Soihtua kantava enkeli -aiheiset maalaukset ovat koristetaiteilija Bruno Tuukkasen maalaamat. Saarnatuoli ja penkistö ovat ruskeat ja ovat alkuaan olleet tummiksi petsatut. Pyöreät korkokuvat kirkon seinien yläosassa sekä kipsinen kullattu enkeli saarnatuolin katoksessa ovat kuvanveistäjä Aarre Aaltosen käsialaa. Valaisimet on uusittu.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Historia
Vuosina 1920-25 rakennettu Puu-Käpylä, Käpylän puutarhakaupunginosa, liittyy kaupungin sosiaaliseen asuntotuotantoon. Arkkitehtien Birger Brunila ja Otto-I. Meurmanin asemakaavan mukaiset yhtenäiset puutalokorttelit on suunnitellut arkkitehti Martti Välikangas. Hän myös jakoi kirkosta pidetyn arkkitehtikilpailun voiton arkkitehti E.I. Sutisen kanssa, jonka tekemä ehdotus valittiin lopullisen toteutuksen pohjaksi.
Luonti: 26.11.2009
Lähteet
Aho, Arvo. Seurakunnat rakentavat. Kehityksen kärjessä. usein vähän jäljessä. Helsingin evankelisluterilaiset seurakunnat 1906-1980. Helsinki 1980.
Käpylän kirkko. Keskellä kylää. Helsingin hiippakunnan kirkkoja. Helsinki. 1999.
Knapas, Marja-Terttu. Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian julkaisuja 30. Helsinki 2006.
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kirkkohallituksen päätös
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.5.2008
Rakennukset ja rakennelmat
Kirkko
Muut tunnukset:
091025082500357291 VRK vanha rakennustunnus
Rakennustunnus (VTJ-PRT):
103334265C
Osoite:
Metsolantie 14, 00610 Helsinki
Suunnittelija:
E.I. Sutinen
Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.5.2008
Kuvaus
Kivikirkko. Käpylän kirkko on Puu-Käpylän maisemallinen dominantti. Metsolantiellä oleva ympäristönsä rakennuksista hierarkkisesti poikkeava vaaleaksi rapattu varhaisen funktionalismin piirteitä omaava kirkko kuuluu ensimmäisiin kaupunkikeskustojen ulkopuolelle tehtyihin lähiökirkkoihin Suomessa.
Metsolantien varteen rakennettu kirkko on valmistunut 1930. Katulinjasta sisäänvedettyä kirkkoa rajaa kivimuuri, joka jatkuu seurakuntasiiven kohdalla pensasaitana. Piha on Puu-Käpylän asuintalojen mukaisesti puistomainen. Vaaleaksi rapatun yleisilmeeltään funktionalistisen, mutta yksityiskohdiltaan vielä klassistisen kirkon sisäänkäyntipäädyn vieressä kohoaa matala tasalakinen kellotorni. Runkohuoneeseen liittyy pitkänomainen siipirakennus, jossa on kirkkosaliin yhdistettävissä oleva seurakuntasalin, keittiön ja kerhohuoneiden lisäksi kirkkoherranvirasto ja diakoniatoimisto.
Suorakaiteen muotoisen tasakattoisen kirkkosalin seinät ovat vaaleat ja puolipyöreä kuoriapsidi loistavan punainen. Siinä olevat Hyvä paimen ja Soihtua kantava enkeli -aiheiset maalaukset ovat koristetaiteilija Bruno Tuukkasen maalaamat. Saarnatuoli ja penkistö ovat ruskeat ja ovat alkuaan olleet tummiksi petsatut. Pyöreät korkokuvat kirkon seinien yläosassa sekä kipsinen kullattu enkeli saarnatuolin katoksessa ovat kuvanveistäjä Aarre Aaltosen käsialaa. Valaisimet on uusittu.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Vuosina 1920-1925 rakennettu Puu-Käpylä, Käpylän puutarhakaupunginosa, liittyy kaupungin sosiaaliseen asuntotuotantoon. Arkkitehtien Birger Brunila ja Otto-I. Meurmanin asemakaavan mukaiset yhtenäiset puutalokorttelit suunnitteli arkkitehti Martti Välikangas. Hän myös jakoi kirkosta pidetyn arkkitehtikilpailun voiton arkkitehti E.I. Sutisen kanssa, jonka tekemä ehdotus valittiin lopullisen toteutuksen pohjaksi.
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kirkkohallituksen päätös
Luonti: 1.1.1900
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö