Höytiäinen –järven itärannalla sijaitsevan Kontiolahden kirkonkylän uusgoottilainen puukirkko on päätytornillinen pitkäkirkko. Runkohuoneesta erkanevat lyhyet ristivarret. Alttaripäädyssä runkohuoneeseen liittyy matala, suorakulmainen sakaristo.
Kirkkosalia kattaa taitekatto. Yrjö Ollilan ristiinnaulittua esittävä alttaritaulu on vuodelta 1929. Alttariseinän kärsimyshistoriaa kuvaavat maalaukset on maalannut Lauri Välke 1956. Koneistoltaan alkuperäiset urut ovat Gustav Normannin valmistamat ja vuodelta 1877. Ne on siirretty Leppävirran kirkosta 1943.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.1.2014
Historia
Historia
Nykyistä kirkkoa edelsivät puiset kirkkorakennukset vuosilta 1737 ja 1789, joista jälkimmäinen paloi 1879. Nykyinen, järjestyksessään kolmas, kirkko valmistui 1881 yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehtien Georg Wileniuksen ja Axel Hampus Dalströmin suunnittelemana.
Kontiolahti erotettiin omaksi seurakunnakseen Liperistä 1857.
Luonti: 29.1.2014 Viimeisin muutos: 29.1.2014
Lähteet
Markku Haapio ja Laura Luostarinen (toim.), Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980.
Puukirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Höytiäinen –järven itärannalla sijaitsevan Kontiolahden kirkonkylän uusgoottilainen puukirkko on päätytornillinen pitkäkirkko. Runkohuoneesta erkanevat lyhyet ristivarret. Alttaripäädyssä runkohuoneeseen liittyy matala, suorakulmainen sakaristo.
Kirkkosalia kattaa taitekatto. Yrjö Ollilan ristiinnaulittua esittävä alttaritaulu on vuodelta 1929. Alttariseinän kärsimyshistoriaa kuvaavat maalaukset on maalannut Lauri Välke 1956. Koneistoltaan alkuperäiset urut ovat Gustav Normannin valmistamat ja vuodelta 1877. Ne on siirretty Leppävirran kirkosta 1943.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Nykyistä kirkkoa edelsivät puiset kirkkorakennukset vuosilta 1737 ja 1789, joista jälkimmäinen paloi 1879. Nykyinen, järjestyksessään kolmas, kirkko valmistui 1881 yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehtien Georg Wileniuksen ja Axel Hampus Dahlströmin suunnittelemana.
Kontiolahti erotettiin omaksi seurakunnakseen Liperistä 1857.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö