Varsinais-Suomi | |
Salo | |
Teijon ruukinkartano ja ruukinkirkko | 201489 |
Kiinteistötunnus: | 734-640-1-335; 734-640-1-339 /4; 734-640-1-181; |
Kylä tai kaupunginosa: | Teijo |
Osoite: | Kartanontie 12 25570 Teijo |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Kartanot |
takaisin |
Kuvaus |
Ruukin miljööseen Halikonlahdella kuuluu päärakennuksen lisäksi pagodi-tyylinen ruukinkirkko, viljamakasiini, konttori, työväenasuntoja, talli ja teollisuusrakennuksia.
Teijon ruukki kuuluu vuorikollegion varapresidentin Lorentz Creutzin 1600-luvulla perustamaan ruukkiketjuun, johon kuuluvat myös Forsby, Kauttua, Kirjakkala ja Pohja. Vanha päärakennus on 1800-luvun alussa siirretty kirkkoon johtavan kujan varrelle patolammen eteläpuolelle, missä sillä on tärkeä maisemallinen asema. Patosillan alapuolella joen suuntaisesti rakennettu meijeri on asemakaavallisesti sijoitettu niin, että se toimii eräänlaisena porttirakennuksena ruukinalueelta kartanoa lähestyttäessä sekä maiseman sulkijana kartanopuiston ja teollisuusalueen välillä. Päärakennuksen etupuistoa viljelyksille päin rajaava kaksikerroksinen kellari-, aitta- ja väenrakennus on vuodelta 1814. Patolammen vesiaiheeseen ja toisaalta talousrakennuksiin rajautuva muotopuutarha on saanut alkunsa 1700-luvun puolivälissä ja sitä on samassa hengessä uudistettu ja laajennettu vielä 1900-luvulla. Päärakennuksesta maantielle johtava tammikuja, teollisuusrakennusten sivuitse merelle vievä lehmuskuja ja kohti kirkkoa nouseva jalavakujanne korostavat kokonaisuuden geometrisuutta ja aksiaalisuutta. Teijon ruukinalue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY-kohde). |
Luonti: 30.4.2010 Viimeisin muutos: 15.3.2018 |
Historia |
Lähteet |
Nils Cleve, Kartanot ja virkatalot, Rakennusmuistomerkkimme ja niiden suojelu, Porvoo 1964.
Karl Ekman, Herraskartanon vanhan tehtaan historia: Teijon Ruukki 1686 - 1936. Hki 1937. Gabriel Nikander, Teijo, Suomen kartanot ja suurtilat II, Helsinki 1941. |
Luonti: 17.9.2008 Viimeisin muutos: 30.4.2010 |
Suojelu |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 30.9.1999 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: On kyse Teijon kylässä tilalla Teijon kartano sijaitsevien rakennusten ja puiston sekä tilalla Teijon kirkko sijaitsevan ruukinkirkon ja viljamakasiinin ja niiden ympäristön suojelemisesta.
Ympäristöministeriö vahvistaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alistaman suojelupäätöksen siten tarkistettuna, että suojelumääräys numero 3 muutetaan. PERUSTELUT ---Teijon ruukinkartano puistoineen ja kirkkoineen on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Ruukinkartano päärakennuksineen ja talousrakennuksineen muodostaa arvokkaan historiallisen kokonaisuuden. Kartanon rakennuksilla, niihin liittyvällä muotopuutarhalla ja ruukinkirkolla on rakennussuojelulain tarkoittamaa kulttuurihistoriallista arvoa teollisuus- ja rakennushistorian, rakennustaiteen, erityisten ympäristöarvojen sekä käytön kannalta. Lisäksi päärakennuksen ja kirkon sisätiloilla sekä niiden kiinteällä sisutuksella ja rakennuksiin liittyvällä historiallisella puistolla on erityistä suojeluarvoa. --- Suojelualueen ulkopuolelle jäävän kirkonmäen alueen, siihen liittyvän patolammen eteläpuoleisen alueen sekä hautausmaan ja sen ympäristön kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot voidaan ottaa huomioon rakennuskaavassa. SUOJELUMÄÄRÄYKSET 1. Päärakennuksen ulkoasu on säilytettävä nykyisellään ja ulkovaipan korjauksissa tulee käyttää alkuperäistä vastaavia materiaaleja. Kartanon huonejako ja vanha kiinteä sisustus tulee säilyttää. Interiöörien kunnostustöissä on vaalittava niiden historiallista luonnetta. 2. Talousrakennuksen, vanhan päärakennuksen, meijerin ja kirkon viljamakasiinin ulkoasu tulee säilyttää. Sisätiloissa voidaan tehdä käytön vaatimia muutoksia. 3. Kirkon arkkitehtonista asua ei saa muuttaa. Kiinteä sisustus on säilytettävä ja sen kunnostuksessa on noudatettava kirkon aikaisemmissa korjauksissa vaalittua alkuperää. 4. Puistoa ja puistokujanteita on hoidettava niin, että geometrinen muoto säilyy. 5. Suoja-alueeksi rajatulla alueella ei sallita uudisrakentamista. Alueen puistomainen luonne on säilytettävä. 6. Rakennuksia tulee käyttää ja hoitaa niin, että niiden huomattava kulttuurihistoriallinen arvo pysyvästi säilyy. 7. Rakennuksia koskevista korjaussuunnitelmista on pyydettävä Museoviraston lausunto. 8. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta sekä antaa vähäisiä poikkeuksia. 9. Luovuttaessaan suojeltavaksi määrätyn rakennuksen tai kysymyksessä olevan kiinteistön kokonaan tai osittain, luovuttajan on luovutuskirjaan otettavalla maininnalla tai muutoin todistettavasti ilmoitettava saajalle tästä päätöksestä. 10. Jos suojeltavaksi määrätty rakennus on vahingoittunut tai tuhoutunut, rakennuksen omistajan on ilmoitettava siitä viipymättä ympäristökeskukselle. 11. Lisäksi on noudatettava mitä rakennussuojelulaissa on vielä säädetty. |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.1.2014 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Entinen päärakennus |
|
Kuvaus |
1700-luvun alkupuolella rakennettu päärakennus on 1800-luvun alussa siirretty kirkkoon johtavan kujan varrelle patolammen eteläpuolelle, missä sillä on tärkeä maisemallinen asema. |
Luonti: 30.4.2010 Viimeisin muutos: 5.5.2010 |
Historia |
Rakennus on toiminut konttorina. Sen ulkoasu kuisteineen on peräisin 1800-luvulta. Rakennuksen vaiheiden selvittäminen edellyttää vielä rakennushistoriallisia tutkimuksia. |
Luonti: 5.5.2010 |
Lähteet |
Museoviraston lausunto 144/600/1996 |
Luonti: 5.5.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 30.9.1999 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.1.2014 | |
Kartanon puisto |
|
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 30.9.1999 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Kivinen viljamakasiini |
|
Kuvaus |
Viljamakasiini sijaitsee lainamakasiinien tapaan kirkonmäellä. |
Luonti: 5.5.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 30.9.1999 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.1.2014 | |
Meijerirakennus |
|
Kuvaus |
Kivinen meijeri, jossa on myös väenasuntoja ja sauna, on 1800-luvun lopulta. Patosillan alapuolella, joen suuntaisesti rakennettu meijeri on asemakaavallisesti niin sijoitettu että se toimii eräänlaisena porttina ruukinalueelta kartanoa lähestyttäessä sekä maiseman sulkijana kartanopuiston ja teollisuusalueen välillä. |
Luonti: 5.5.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 30.9.1999 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.1.2014 | |
Päärakennus |
|
Historia |
Uudenaikaisen corps de logisin suunnittelu uskottiin Turun kaupungin muurarimestari Chr. Fr. Schröderille, jonka suunnittelema, ruotsalaista rokokooarkkitehtuuria edustava päärakennus oli jo valmistunut mm. Fagervikin ruukinkartanoon sekä Lapilan ja Lempisaaren kartanoihin.
Rakennuksen ulkoarkkitehtuuria leimaa korkea, poikkeuksellisesti kolmitaitteinen mansardikatto. Julkisivujen käsittelyllä on korostettu kerrosten erilaista luonnetta: matala pohjakerros on kokonaan rustikoitu ja edustuskerroksen luonteen saaneen toisen kerroksen seinäpinnoissa vuorottelevat sileä rappauspinta ja leveät liseenit. Ensimmäiseen kerrokseen oli sijoitettu kartanon taloustiloja ja toiseen, talon pääkerrokseen sali, förmaaki, ruokasali, vierashuoneet, samoin kuin perheen yksityishuoneet sekä ruukkilaisten yhteiskäyttöön tarkoitettu kirkkosali. Sisätiloissa tehtiin 1937 arkkitehti Hilding Ekelundin piirustusten mukaisesti korjaus- ja muutostyö, jossa sisätilat ja kiinteä sisustus, ovet, listalaitteet ja ikkunat uudistettiin perusteellisesti arkkitehtuurin alkuperäisiä yksityiskohtia mukaellen. Korjaus ei uusia ullakkokerroksen kattoikkunoita lukuun ottamatta vaikuttanut julkisivujen alkuperäiseen arkkitehtuuriin. 1960- ja 70- lukujen omistajavaihdosten yhteydessä on tehty raskaitakin uuden käytön vaatimia muutostöitä. |
Luonti: 5.5.2010 Viimeisin muutos: 5.5.2010 |
Lähteet |
Museoviraston lausunto 144/600/1996. |
Luonti: 5.5.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 30.9.1999 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
Luonti: 1.1.1900 | |
Ruukinkirkko |
|
Kuvaus |
Kivikirkko. Ruukinlammen eteläpuolella puistoalueen korkealla mäellä kohoava Teijon kirkko on rinnettä nousevan puukujan päätteenä. Kirkko on ruukinpatruuna Bremerin itsensä suunnittelema. Kirkon arkkitehtuurille antaa ilmeen kookas pagodamaisesti kohoava torniosa. Portaittain kohoava torni on puusta ja rapattu valkoiseksi. Oven päällä oleva laatta kertoo kirkon rakentamisesta: Ad gloriam Dei hoc Templum aedificaverunt Robertus et Brita Bremer Anno 1830.
Pienessä kirkkosalissa on selkeä yksityiskappelin tunnelma. Suora sisäkatto on ponttilaudoitettu, keskikäytävässä on kalkkikivilattia. Seinät ovat kalkittu ja niitä kiertää tummaksi maalattu paneelimaalaus. Ikkunakaaria ja alttarisyvennystä kiertää rustiikkikoristelu. Kirkon sisätilan nykyinen asu perustuu suurelta osin vuonna 1930 tehdyn korjaukseen, jonka toteutti konservaattori Karl Nygren. Kaksikerroksinen viljamakasiini on mäen harjalla kirkon vieressä. |
Luonti: 5.5.2010 Viimeisin muutos: 5.10.2021 |
Historia |
Perimätiedon mukaan Teijon kirkon rakennuttaja Robert Bremer olisi saanut itämaista romantiikkaa edustavat arkkitehtoniset ideansa maantieteellisestä kirjallisuudesta ja paljon matkustelleen isänsä kertomuksista. Teijon vuonna 1686 perustetussa tehdasyhdyskunnassa ensimäiset kirkot oli sijoitettu säterin kulloisenkiin päärakennuksiin.
Tiilestä rakennetun kirkon molemmissa päädyissä on matala tornijalka ja runkohuoneen päältä kohoaa hirrestä salvottu kolmikerroksinen torni, jonka avoimessa lanterniinissa on 1742 valettu kello. Kirkko on uusittu mahdollisimman alkuperäiseen asuun 1930. Vuonna 1972 sattuneen tulipalon jälkeen kirkko ja sen interiöörit korjattiin ja maalattiin samaan asuun. Suuri osa kirkon taideteoksista on tehty nykyisessä ruukunkartanossa olleen kirkkosalin sisustukseen. Yksityinen tehdasseurakunta on lopetettu vuonna 1869. |
Luonti: 18.10.2010 |
Lähteet |
Tove Riska, Teijon kirkko. Suomen kirkot 5. Suomen Muinaismuistoyhdistys 1968. |
Luonti: 18.10.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 30.9.1999 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: On kyse Teijon kylässä tilalla Teijon kartano sijaitsevien rakennusten ja puiston sekä tilalla Teijon kirkko sijaitsevan ruukinkirkon ja viljamakasiinin ja niiden ympäristön suojelemisesta.
Ympäristöministeriö vahvistaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alistaman suojelupäätöksen siten tarkistettuna, että suojelumääräys numero 3 muutetaan. PERUSTELUT ---Teijon ruukinkartano puistoineen ja kirkkoineen on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Ruukinkartano päärakennuksineen ja talousrakennuksineen muodostaa arvokkaan historiallisen kokonaisuuden. Kartanon rakennuksilla, niihin liittyvällä muotopuutarhalla ja ruukinkirkolla on rakennussuojelulain tarkoittamaa kulttuurihistoriallista arvoa teollisuus- ja rakennushistorian, rakennustaiteen, erityisten ympäristöarvojen sekä käytön kannalta. Lisäksi päärakennuksen ja kirkon sisätiloilla sekä niiden kiinteällä sisustuksella ja rakennuksiin liittyvällä historiallisella puistolla on erityistä suojeluarvoa. --- Suojelualueen ulkopuolelle jäävän kirkonmäen alueen, siihen liittyvän patolammen eteläpuoleisen alueen sekä hautausmaan ja sen ympäristön kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot voidaan ottaa huomioon rakennuskaavassa. SUOJELUMÄÄRÄYKSET 1. Päärakennuksen ulkoasu on säilytettävä nykyisellään ja ulkovaipan korjauksissa tulee käyttää alkuperäistä vastaavia materiaaleja. Kartanon huonejako ja vanha kiinteä sisustus tulee säilyttää. Interiöörien kunnostustöissä on vaalittava niiden historiallista luonnetta. 2. Talousrakennuksen, vanhan päärakennuksen, meijerin ja kirkon viljamakasiinin ulkoasu tulee säilyttää. Sisätiloissa voidaan tehdä käytön vaatimia muutoksia. 3. Kirkon arkkitehtonista asua ei saa muuttaa. Kiinteä sisustus on säilytettävä ja sen kunnostuksessa on noudatettava kirkon aikaisemmissa korjauksissa vaalittua alkuperää. 4. Puistoa ja puistokujanteita on hoidettava niin, että geometrinen muoto säilyy. 5. Suoja-alueeksi rajatulla alueella ei sallita uudisrakentamista. Alueen puistomainen luonne on säilytettävä. 6. Rakennuksia tulee käyttää ja hoitaa niin, että niiden huomattava kulttuurihistoriallinen arvo pysyvästi säilyy. 7. Rakennuksia koskevista korjaussuunnitelmista on pyydettävä Museoviraston lausunto. 8. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta sekä antaa vähäisiä poikkeuksia. 9. Luovuttaessaan suojeltavaksi määrätyn rakennuksen tai kysymyksessä olevan kiinteistön kokonaan tai osittain, luovuttajan on luovutuskirjaan otettavalla maininnalla tai muutoin todistettavasti ilmoitettava saajalle tästä päätöksestä. 10. Jos suojeltavaksi määrätty rakennus on vahingoittunut tai tuhoutunut, rakennuksen omistajan on ilmoitettava siitä viipymättä ympäristökeskukselle. 11. Lisäksi on noudatettava mitä rakennussuojelulaissa on vielä säädetty. |
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.1.2014 | |
|
Talousrakennus |
|
Kuvaus |
Uusi päärakennus (1770) sijoitettiin uuden tavan mukaan ilman symmetrisiä, pihaa rajaavia sivurakennuksia pääjulkisivu puistoon päin. Päärakennuksen etupuistoa viljelyksille päin rajaava kaksikerroksinen kellari-, aitta- ja väerakennus rakennettiin Robert Brennerin aikana 1814. Siihen kuului alkuaan suorakulmaisesti liitetty talli ja karjarakennus. |
Luonti: 5.5.2010 Viimeisin muutos: 5.5.2010 |
Suojelu | |
Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
Prosessin tila: | Suojeltu |
Päätöspvm: | 30.9.1999 |
Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.1.2014 | |
Liitetiedostot |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |