 |
| Lappi | |
| Sodankylä | |
| Ala-Ponkun erämaatila | 202936 |
| Kiinteistötunnus: | 758-893-11-1; |
| Kylä tai kaupunginosa: | Korvanen (Lokka) |
| Osoite: | Kotirova |
| Nykykäyttö: | Asuminen, nähtävyyskohde |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Asuinrakentaminen |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Kuvaus |
| Lappilaisen tilanomistajan ja poromiehen Aleksanteri (Aleksi) Hihnavaaran, liikanimeltään Moskun, tilan pihapiiri edustaa hyvin peräpohjalaisa rakennusperintöä. Asuinkettä sijaitsee Sodankylästä pohjoiseen Lokan tekoaltaan koilliskulmassa. |
| Luonti: 13.10.2008 Viimeisin muutos: 3.12.2008 |
| Alaponkun tila on yksi harvoista säilyneistä Sompion Lapin erämaataloista.
Asuinkenttä sijaitsee Lokan tekoaltaan koilliskulmassa. Näille tienoin Luirojoen ylimpien latvahaarojen varteen perustettiin uudistaloja 1800-luvun lopulla ja 1900- luvun alussa. Tilan rakennukset ryhmittyvät väljästi aidan ympäröimälle kentälle, joka on raivattu etelään viettävälle rinteelle. Pohjoispuolella on takaniitty. Mies- ja talouspihan välistä kulkee edelleen tieura, joka on ollut osa Lokasta Vuotsoon johtanutta, tekoaltaan vuonna 1967 katkaisemaa polkutietä. (Otteet Museoviraston lausunnosta 18.4.2023 MV/24297/2023 Lapin ELY-keskukselle.) Tila on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). |
| Luonti: 20.6.2023 Viimeisin muutos: 20.6.2023 |
| Historia |
| Historia |
| Mosku eli Aleksanteri Hihnavaara (1882-1938) tuli tunnetuksi osallistumisestaan ns kostoretkeen kolttien pariin vuonna 1920 silloisen majuri K.M. Walleniuksen kanssa. Mosku esiintyy myös Walleniuksen eräkirjoissa Ihmismetsästäjiä ja erämiehiä (1933) ja Vanhat kalajumalat (1951).
Museovirasto on vastannut rakennusten kunnostuksesta vuosina 1996-98. Lue lisää http://museovirastorestauroi.nba.fi/alaponku.htm |
| Luonti: 13.10.2008 Viimeisin muutos: 3.12.2008 |
| Historia |
| Sodankyläläinen Matti Hietala perusti erämaatilan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.
Luirojoen yläjuoksun varressa asuneen saamelaisen Matti Ponkun poika osti vuonna 1908 Hietalan talosta puolikkaan, joka sai nimekseen Alaponku ja jolle valmistui samoihin aikoihin asuinrakennus. Pikku-Ponku myi tilan vuonna 1911 Aleksi Hirvivaaralle (1882-1938), joka tunnetaan paremmin Moskuna, maineeltaan ristiriitaisena ja omavaltaisenakin porojen suuromistajana. Hän piti taloa ja sen yhteydessä porokarjaa 1930-luvulle asti. Syrjäisen sijaintinsa ansiosta tila säästyi sodan tuhoilta. Sen kamarissa toimi 1946-1947 kansakoulu. Laidunnus päättyi 1960- luvulla, mutta Moskun jälkeläisiä asui tilalla vielä 1970-luvulle asti. Erinäisten omistus- ja vuokrajärjestelyjen jälkeen tila päätyi Metsähallitukselle vuonna 1997. Alaponkun rakennukset ja pihapiiri kunnostettiin työllisyystyönä Museoviraston valvonnassa 1997-1998. Restaurointitöiden päätyttyä kohde luovutettiin Sodankylän kunnan hallintaan. Metsähallitus myi vuokratontilla sijaitsevat tilan rakennukset Sodankylän kunnalle vuonna 2015. (Ote Museoviraston lausunnosta 18.4.2023 MV/24297/2023 Lapin ELY-keskukselle.) |
| Luonti: 20.6.2023 |
| Lähteet |
| Sakari Kännö, Mosku. Kertomus poromies Aleksanteri Hihnavaarasta ja Lapin kenraali Kurt Martti Walleniuksesta vuosina 1900-1938. 4. tekijän uudistama painos, 2003.
Teppo Korhonen&Sakari Kännö, Moskun talo. Sodankylän Alaponkun pihapiiri ja sen kunnostus 1997-1998. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 11. Erkki Törmi, Ala-Ponku. Työkertomus. Museovirasto, rakennushistorian osaston arkisto,1998. Hannele Pokka, Sau-Herra. Kertomus Koillliskairasta, 2003. A. Valo, V. Laine, Piirustuksia. 1996.MV/RHO:n arkisto. |
| Luonti: 13.10.2008 Viimeisin muutos: 2.12.2010 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 14.6.2023 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Lapin ELY-keskus on antanut 14.6.2023 LAPELY/1018/2015 päätöksen Alaponkun erämaatilan suojelemisesta rakennusperintölain nojalla sisältäen päärakennuksen, navettarakennuksen, savusaunan ja aitan sekä muut piharakennelmat. | |
| Luonti: 1.10.2019 Viimeisin muutos: 20.6.2023 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Asuinrakennus |
|
||||||||||
| Kuvaus |
| Asuinrakennuksessa on tupa ja kaksi kamaria sekä 1930-luvulla lisätty kuisti. Tuvassa on suuri luonnonkivistä muurattu piisi, joka kunnostettiin 1996-98. |
| Luonti: 13.10.2008 |
| Kuvaus |
| Asuinrakennus on valmistunut vuosien 1905 ja 1908 välillä. Sen rakentamisessa
mestarina toimi pohjalainen kirvesmies Heikki Saarela, joka oli pystyttämässä Luirolle muitakin saamelaistaloja. Talo on lautarakenteista kuistia lukuun ottamatta vuoraamaton, pitkänurkkainen hirsirakennus. Matala perustus on luonnonkivistä. Satulakatto on huopakatteinen. Hirsisosan ikkunat ovat alakerrassa kuusiruutuiset, kuistissa kymmenruutuiset. Hirsiosa on punainen, kuisti keltainen, ikkunapuitteet ja hirsikehikon päät ovat valkoiset. (Ote Museoviraston lausunnosta 18.4.2023 MV/24297/2023 Lapin ELY-keskukselle.) |
| Luonti: 20.6.2023 Viimeisin muutos: 20.6.2023 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 14.6.2023 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojeltu rakennus. | |
| Luonti: 20.6.2023 Viimeisin muutos: 20.6.2023 | |
| Savusauna |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| Savusauna on myös tilan alkuperäinen rakennus, joka on alkujaan sijainnut
talouspihan keskivaiheilla mutta siirretty palovaaran vuoksi pihaniityn etelälaitaan. Se on vuoraamaton pitkänurkkainen ja lautakattoinen hirsirakennus, jonka sisällä on lauteet ja kivistä ladottu kiuas. Savusaunan länsipuolella on vuonna 2020 rakennettu uusi hirsinen sauna |
| Luonti: 20.6.2023 Viimeisin muutos: 20.6.2023 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 14.6.2023 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Rakennus on suojeltu. | |
| Luonti: 20.6.2023 Viimeisin muutos: 20.6.2023 | |
| Tolla eli lato |
|
||||||||||
| Kuvaus |
| Tolla on harvaseinäisen ladon peräpohjalainen nimitys. |
| Luonti: 13.10.2008 |
| Kuvaus |
| Tolla eli lato on tilan alkuperäinen rakennus, joka on siirretty varhain keskeisemmältä
paikalta pihapiirin kaakkoisnurkkaan. Sen pitkänurkkaisen rungon hirsikertojen välissä on tuuletusraot. Ovena toimii puusäleikkö. Tämä vanhakantainen talousrakennus on lautakatteinen. |
| Luonti: 20.6.2023 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 14.6.2023 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Rakennus on suojeltu. | |
| Luonti: 20.6.2023 Viimeisin muutos: 20.6.2023 | |
| Uusi makasiini |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| Perinneseuran hoidossa. Pärekaton korjaukseen on 1996 saatu tukea Alfred Kordelinin säätiöltä. |
| Luonti: 13.10.2008 |
| Kuvaus |
| Uusi makasiini (aitta) on 1930-luvulta. Se on vuoraamaton, pitkänurkkainen hirsirakennus,
jossa on pärekatto. Vanhan ja uuden makasiinin välissä pihaniityn keskellä on vinttikaivo. |
| Luonti: 20.6.2023 |
| Vanha makasiini eli navetta, karjakeittiö ja puuvaja |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| Vanha makasiini eli uusi navetta päärakennuksen lounaispuolella on tilan alkuperäisiä
rakennuksia. Se on pääosin vuoraamaton, pitkänurkkainen hirsirakennus, jossa on pärekatto. Rakennuksella on ollut monia käyttötarkoituksia. Se sisältää varaston, entisen navetan, muuripadallisen ja savupiipullisen karjakeittiön ja puuvajan. Luoteisnurkkaan liittyy pieni käymälä. (Ote Museoviraston lausunnosta 18.4.2023 MV/24297/2023 Lapin ELY-keskukselle.) |
| Luonti: 20.6.2023 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 14.6.2023 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Rakennus on suojeltu. | |
| Luonti: 20.6.2023 Viimeisin muutos: 20.6.2023 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Ala-Ponku / Lokka / Työkertomus Restaurointi 1997-1998