| Päijänteen kansallispuiston arkeologisen inventoinnin päivityksessä tarkastettiin 36 kpl Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä olevaa kohdetta ja 23 kpl Metsähallituksen Pave-järjestelmässä olevaa kohdetta. Ennestään tunnettujen muinaisjäännösten kohdalla muinaisjäännösrekisterin tiedot olivat suurimmaksi osaksi paikkansa pitäviä ja tiedot täydentyivät lähinnä alakohteiden, mm. röykkiöt, kuopat ja hiilimiilut, paikkatiedoilla sekä muinaisjäännösten aluerajauksilla, jotka olivat usein puutteellisia. Muutoksia muinaisjäännösten tyyppeihin ja paikkatietoihin tuli parissa kohteessa, mm. Paatsalo 1 ja Kelvenne 2. Vähä-Paatsalon ja Kuhjasaarten lapinraunioiden koordinaateissa oli pieni virhe, sama sijaintivirhe näiden kohdalla on myös peruskartan muinaisjäännösmerkinnässä. Kolme mahdollista muinaisjäännöstä tarkastettiin, Haukkasalon kalliomaalausta ei kyetty todentamaan, Papinsaari 3:n kivirakenne todettiin luonnonmuodostumaksi, mutta Sammalsaaren kivilatomus on selvästi ihmisen kasaama ja suositellaan muutettavaksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kajoavia tutkimuksia ei tunnettujen kohteiden osalta tehty. Metsähallituksen Pave-järjestelmän kohteiden tarkastuksissa lisättiin myös alakohteita ja tarkastettiin kohteiden luonnetta. Monet Pave:n kohteista ovat selvästi arkeologisesti nuoria, 1900-luvulta, nuorin vuodelta 1974. Joukossa on kuitenkin kuoppakohteita, joiden ikää on vaikea arvioida. Näiden osalta on muutamissa suositeltu yhdenmukaisuuden takia kohteen luokittelua muinaisjäännökseksi. Esimerkiksi ns. nauriskuoppia tunnetaan saarten vanhoilta kaskialueilta lukuisia, Pave-järjestelmässä on myös vastaavia kuoppia, mutta niitä ei ole luokiteltu muinaisjäännöksiksi. Ehkä syynä on se, että ne eivät esiinny tunnistetuilla kaskialueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Pave-kohteissa on myös vanhoja kaski- ja peltoalueita, joita ei lueta muinaisjäännöksiksi. |
takaisin
Kuvaus
Haapasaari 1 1000019938, työ- ja valmistuspaikat