Kirkon restauroinnin yhteydessä tehty pääasiassa runkohuoneen lattianalustan käsittänyt kaivaus. Vanhemman puukirkon perustus, runsaasti sukuhautoja, luostarikirkkoon kuuluneita rakenteita. Kirkon rakenteiden perinpohjainen dokumentointi ja analyysi.
Koko runkohuone kaivettiin peruskallioon saakka itäpäätä lukuunottamatta, jossa kuitenkin vanhemmat rakenteet lienevät tulleet kokonaisuudessaan esiin. Kirkossa ei yleensäkään voi olettaa säilyneen muita rakenteita kuin ne, jotka vuoden 1963 kaivauksissa paljastuivat.
1860-luvun puulattian alla ollut maa oli laadultaan suhteellisen ohutta santaa, joka sisälsi jonkin verran pieniä mukulakiviä sekä tiilenpalasia ja laastilohkareita. Lattian alla oli runsaasti hautoja, joista osa oli muurihautoja ja valtaosa luista löydettiin puuarkuista. Suurin osa arkuista oli 1700-luvun lopun tyyppisiä. Kaikki hautaukset siirrettiin uuteen hautaan kirkkotarhassa.
Irtomaata seulottiin heinä-elokuun aikana, mutta sen osoittauduttua poikkeuksellisen löytököyhäksi seulominen lopetettiin tarpeettomana ja seurakunnan mielestä kalliina.
Tiilihautoja paljastui 6 kpl, joista kolmessa oli tiililattia. Parhaiten säilyneen hauta 6 alta palljastui vanhempi hauta, joka sisälsi kookkaan miekan.
Kuoritraveesta löytyi tynnyriholvattu harmaakivinen hautakammio, jossa oli rikkoutunut sidetiiliholvi ja kolme tiilistä muurattua arkun sijaa. Alttarin länsipuolella oli myös mahdollinen haudan jäännös. Samankaltainen löytyi niin ikään keskilaivasta.
Lattiakaivauksen tärkeimpiä saavutuksia oli se, että täydellä varmuudella voitiin todeta kirkon puisen edeltäjän sijainneen kirkon sisällä. Puukirkko oli säilynyt miltei kauttaaltaan sokkeliosiltaan.
Sakariston pohjoisseinän itäreunan 1 metrin syvyisessä kaivausojassa tavattiin runsaasti luita sisältävää soraa. Mitään erityisiä kerrostumia tai hautauksia ei havaittu.
Nykyisen tiililattian alta löytyi 15-18 cm paksu puulattia, jonka alla oli alkuperäinen keskiaikainen tiililattia.
|
takaisin
Kuvaus
Naantalin kirkko