| Pieni länsiuusmaalainen Karjalohjan kunta (166 km²) oli Museoviraston arkeologian osaston kuntainventointiohjelman toisen vuoden kohteena v. 1997. Inventoinnin maastotyön kesto oli runsas 3 lokakuun viikkoa. Kunta sijoittuu suurimmalta osin Mustionjoen vesistön alueelle, jonka keskusjärvi Lohjanjärvi on länsiosiltaan kunnan alueella. Karjalohja on lisäksi Kiskonjoen ja Fiskarsinjoen valuma-aluetta. Kunnan alimmat alueet ovat vajaa 30 m merenpinnasta korkeimpien mäkien kohotessa yli 100 m korkeuteen.//Arkeologinen toiminta Karjalohjalla on ollut vähäistä, vaikka ensimmäiset muinaisjäännösluettelot tehtiin jo 1870-luvulta lähtien (Joh. Wefvar, Hj. Appelgren). Jo tuolloin olivat tiedossa mm. kaksi muinaislinnaa Tallaan kylässä. V. 1937 Väinö Maajoki inventoi kunnassa, mutta yhtäkään kaivausta ei Karjalohjalla ole tehty. Helsingin yliopiston arkeologian laitoksen ns. RASI-projektiin liittyvänä tehtiin Karjalohjalla inventointia v. 1986, jolloin löytyi mm. kaksi asuinpaikkakohdetta Lohjansaaresta. Ennen v. 1997 inventoinnin alkua tunnettiin kunnasta runsaat 70 esihistoriallista, pääosin kivikautista irtolöytöä. Kiinteitä muinaisjäännöksiä voi katsoa tunnetun 9 kpl. Inventoinnin jälkeen kiinteitä muinaisjäännöskohteita luetellaan raportissa 27, useimmat näistä kivikautisia asuinpaikkoja tai mahdollisia asuinpaikkakohteita. Vanhoista kohteista todettakoon paitsi mainitut linnavuoret mahdollisesti myöhemmältä rautakaudelta, vanhastaan tunnettu ehkä pronssikautinen Jalkamäen röykkiö ja Lohjantaipaleen Katajiston tuhoutunut varhaisrautakautinen mahdollinen yksinäishauta. Uusista kohteista mainittakoon kivikauden asuinpaikkojen lisäksi useat erilaiset röykkiöt, kivirakennelmat ja ladelmat, jotka pääosin ovat liitettävissä historiallisen ajan viljelytoimintaan. Erityisen otollinen kivikautisen asutuksen alue paikannettiin Lohjanjärven muinaislahden Hotopohjan alueelta, josta löytyi 3 asuinpaikkakohdetta ja useampia toistaiseksi irtolöytökohteina pidettäviä kvartsilöytöpaikkoja. Myös Kiskon rajan tuntumassa oli laajempi kivikautinen asutuskokonaisuus Kärkelän alueella. Osa näistä, kuten muutamista muistakin kiinteistä ja irtolöytökohteista, ajoittuu joko sijaintinsa tai löytöaineistonsa perusteella jo mesoliittiseen asutusvaiheeseen. Inventointilöydöistä mainittakoon ennen kaikkea kvartsiaineisto, mutta myös muutamien kohteiden kivilajiesineet ja niiden katkelmat, sekä vähäinen määrä palanutta luuta.//Huolimatta inventointialueen pienuudesta ja suhteellisesta vähälöytöisyydestä ei työtä missään tapauksessa voida luonnehtia tarkkuusinventoinniksi: Monet vanhat löytöpaikat kuten myös laajat alueet varsinkin kunnan pohjoisosassa ovat edelleen tarkastamatta. |
takaisin
Kuvaus
Pöykärin Linnamäki 223010002, puolustusvarustukset