Brobackan loivahkossa länteen laskevassa rinteessä on havaittavissa kaksi selkeää kivettyä terassia ja yksi epämääräisempi maaterassi. Ylemmän kiviterassin ja maaterassin viereen erottuu matala, kapea oja painaumana. Pellosta noin 50 metriä itään mäen laella sijaitsee kaksi nelisivuista hautalatomusta, joista toinen on kaivauksien perusteella ajoitettu nuoremmalle roomalaisajalle/kansainvaellusajan alkuun. Terassipellon eteläpuolella on historiallisen ajan torppa pihapiireineen.
Kaivausten tavoitteena oli selvittää terassoidun pellon ikää ja rakennetta.//Kohde tutkittiin kaivamalla 18,5 m pitkä koeoja kohtisuoraan pellon terasseja vasten. Lisäksi tehtiin yksi koekuoppa peltoalueen yläpuoliseen rinteeseen. Peltokerros poistettiin luonnollisena kerroksena paitsi koe-ojan alaosaa, jossa peltomultaa oli miltei metrin paksuinen kerros paikalle ajetun täytemaan vuoksi.//Peltokerroksen ja pohjamaan raja oli selvä, eikä merkkejä esimerkiksi ristiinkynnöstä havaittu. Pohjamaa oli puhdasta ja löydötöntä paitsi koe-ojan yläosaa, josta peltokerroksen alta tuli esiin kiveyksiä ja nokimaata. Kaikki peltokerroksen löydöt olivat historiallisen ajan löytömateriaalia (punasavikeramiikan ja fajanssin palasia, tiiltä, lasia, rihvelitaulun pala ym.). Pohjamaasta ei tullut löytöjä paitsi nokimaasta löytynyttä kolmea hiiltynyttä pähkinäpensaan pähkinää. Radiohiiliajoitus pähkinästä oli 1930±75.
Koekaivauksen perusteella terassipelto nykyisessä muodossaan on historialliselta ajalta. Torppa pihapiireineen on karttojen mukaan viimeistään 1700-luvun lopulta, mahdollisesti vanhempikin, ja asutus paikalla on loppunut tämän vuosisadan alussa. Peltokerroksen alapuoliset rakenteet ajoittuvat ainakin vanhemmalle rautakaudelle, mutta niiden tarkempaa luonnetta ei ilman lisätutkimuksia voi määritellä. Rakenteet liittyvät mahdollisesti pellon raivaamisvaiheeseen tai asutustoimintaan rautakaudella. |