Alkulan alue liittyy 1700-luvulla alkaneeseen tupakkateollisuuteen Pohjanmaalla.Vuonna 1722 Lars Böök perusti Vaasaan ensimmäisen tupakkakehräämön, joka ei ilmeisesti kuitenkaan ollut kovin kauan aikaa toiminnassa (Luukko, Armas 1979: Vaasan historia II s. 172–173). Tupakkaviljelmät siirtyivät 1740-luvulla Bladhien suvun haltuun.
Vuonna 1847 Alkulan osti August Alexander Lévon, joka perusti Alkulaan kemiantehtaan ja Vaasan höyrymyllyn. Alkulan päärakennuksen tarkkaa rakentamisaikaa ei tiedetä, mutta se lienee rakennettu 1700-luvun loppupuolella. Alkula säilyi Vaasan palossa 1852.
Alkulan tilan ympäristössä sijaitsee useita eriaikaisia kiviperustuksia, jotka liittynevät alueen vanhaan teollisuushistoriaan. Alueella tiedetään olleen mm. työläistalo, leipomo, rehuvarasto, navetta, heinälato, viljamakasiini, sepänpaja, talous- ja asuinrakennuksia jne. Höyrymyllystä on nykyisin jäljellä harmaakivijalkaa. Inventoinnissa kartoitettuja rakenteita ei kuitenkaan voida liittää varhaisen tupakkaplantaasin aikaan. Nykyisin tupakkapeltoa on säilynyt Alkulan päärakennuksen etelä-kaakkoispuolella, mutta viljelmät ovat olleet huomattavasti suuremmat (Ks. kartta: Vasa Reglering. Petter Nymansson 1814, Kansallisarkisto, Helsinki. Fotostaattikopio VMA L 134).
Inventoinnissa 2008 pellolla havaittiin runsaasti liitupiipun osia, talteen otettiin kaksi 1700-luvun jälkipuoliskolle ajoitettavissa olevaa pesää (valmistaja Carl Wettwervik 1750-98).
Lisäksi Alkulan tilan kaakkoispuolella on ns. Ryssgropen, johon olisi kuulopuheiden mukaan joukkohaudattu venäläisiä sotilaita Suomen sodan aikana. Inventoinnissa 2008 havaittiin, että alue on ollut pitkään soranoton kohteena. Siten venäläisten mahdollinen hautapaikka voi olla jossain muualla lähiympäristössä tai se on voinut jäädä rakentamisen alle. Ryssgropenin oletetun sijainnin läheltä kulkee nykyisin Kråklundinkatu |
takaisin
Yleiskuvaus
Alkulan tila 1000013398, teollisuuskohteet
