 |
| Valkeakoski | |
| Rapola | 999000244 |
| Perustiedot | |
| Osan nimi: | Metsäalueet / Muinaislinna / Kuvio 42 |
| Tunnus: | 42 |
| Pinta-ala: | 2.70 ha |
| Yleiskuvaus |
| Kuvio sijaitsee pääosin muinaislinnan vallien sisällä, itäreunassa vallit kuuluvat sen sisään. Alueella on nähtävissä asuinpainanteita, heittokivikasoja, uunimaisia liesiä sekä suuren linnahaudan pohjalla olevat kaksi kuopannetta, joista toista pidetään kaivona ja toista sudenpyyntikuoppana. Kuopat voivat myös liittyä paikan kaskivaiheeseen. Kaakkoiskulmauksessa sijaitseva portti on todennäköisesti myöhemmin syntynyt.
Kuvion pääpuulaji on mänty, jota on istutettu noin 35 vuotta sitten kuusikon päätehakkuun jälkeen. Männyn seassa rinteillä kasvaa kuusta ja linnahaudan pohjalla koivua. Alueella kasvaa myös suhteellisen runsaasti tammia, joita paikoin on poistettu, mutta joista paikoin kasvatetaan maisemapuita. Kuvio on kokonaisuudessaan luonnonsuojelualuetta. Itäisten vallien ja niiden sisäpuoleisen tasanteen kasvillisuudessa näkyy puuston harventaminen lajien runsautena. Alueella kasvaa hietakastikkaa ja piharatamoa, muita lajeja ovat mm. kielo (Convallaria majalis), nuokkuhelmikkä (Melica nutans), nurmirölli (Agrostis capillaris), metsälauha (Deschampsia flexuosa), ahomatara (Galium boreale), metsäorvokki, (Viola riviniana), siankärsämö (Achillea millefolium), pukinjuuri (Pimpinella saxifraga) sekä kapealehtistä sarjakeltanoa (Hieracium umbellatum f. linearis). Suuren linnahaudan kasvillisuus edustaa pääosin rehevän, tuoreen heinäniityn lajistoa. Pääpuulaji on istutettu mänty. Harvinaisempia puulajeja edustavat suomenpihlaja (Sorbus hybrida), jonka yksilö kasvaa itäisen vallitasanteen kaakkoiskulmassa sekä visakoivut, joita kasvaa koilliskulman vallituksella. Metsätyyppi: MT |
| Rajaus |
| Kuvio sijaitsee pääosin muinaislinnan vallien sisällä, itäreunassa vallit kuuluvat sen sisään. |
| Tavoitteet |
| Kuvion hoito on aloitettu vuonna 1989 vesakon raivauksella vallien ja alueella kulkevan polun ympäristöstä. Vesakon perusraivausta on jatkettu vuoteen 1993 saakka. Vuonna 1994 on aloitettu rinnemetsän harvennus poistamalla erityisesti kuusta. Tavoitteena on ollut parantaa näkyvyyttä valleilta suureen linnahautaan ja päinvastoin. Suuren linnahaudan pohjalla kasvaneita mesiangervo- ja horsmakasvustoja on hävitetty vuosina 1992-4 nyhtämällä niitä juurineen maasta ja niittämällä. Paikan kasvillisuus on muuttunut tuoreen niityn tyyppikasvillisuudeksi. Vuonna 1995 on poistettu kaivon ympärillä kasvaneet kuuset ja vuonna 1996 reunalla kasvanut iso raita. Puuston harvennuksen jälkeen alueelta on poistettu yksittäisiä kuusia ja lumen taivuttamia koivuja ja mäntyjä. Vallitukset, polun ympäristö sekä suuren linnahaudan pohja on pidetty puhtaana kasvillisuudesta vuosittaisilla niitoilla ja raivauksilla. Hakkuu- ja niittojäte on kuljetettu pois.
Tehtävät toimenpiteet: Kuvion männikössä on tehtäväseuraava kasvatusharvennus vuoteen 2005 mennessä. Ennen sitä voidaan männikössä tehdä oksien pystykarsintaa tammi-maaliskuun välisenä aikana. Harvennuksessa on kiinnitettävä erityisesti huomioita vielä muinaisjäännösten rakenteiden päällä kasvaviin puihin. Hakkuutapa on maisemallinen, mäntyä ja koivua suosiva. Riukuuntuneet yksilöt poistetaan. Samalla tehdään tilaa myös maisemallisille puuyksilöille. Harvennus on suunniteltava kesällä puun ollessa lehdessä, mutta johtuen linnahaudan seinämien jyrkkyydestä toteutettava talvella maanpinnan vaurioitumisen ja eroosion estämiseksi. Hoidon tavoitteena on pitää muinaisjäännösrakenteet kasvillisuudesta puhtaina sekä avata muinaislinnan sisäpuolisia näkymiä. Rinteiden puustoa harvennettiin metsurityönä talvella 2005, apuna vankeja. |