Pietarsaari |
![]() |
kiinteä muinaisjäännös | |
Pietarsaaren vanha asemakaava-alue |
1000007479 |
Tyyppi: | asuinpaikat kaupungit |
Ajoitus: | historiallinen |
![]() |
![]() |
ETRS-TM35FIN P: 7067838 I: 287575 YKJ P: 7070799 I: 3287661 ETRS89/WGS84 Lat: 63.67407530° Lon: 22.70450348° ETRS89/WGS84 Lat: 63° 40.4445' Lon: 22° 42.2702' ETRS89/WGS84 Lat: 63° 40' 26.6711" Lon: 22° 42' 16.2125" |
![]() |
Pietarsaaren kaupunki perustettiin vuonna 1652. Kaupungin ns. vanha alue sijaitsee suurin piirtein Stenberginkadun, Kirkkokadun, Choraeuksenkadun, Puutarhakadun ja Herrholminkadun rajaamalla alueella. Kanavapuistikon kohdalla mutkitteli vesiuoma. Rantaviiva on suuresti muuttunut maankohoamisen johdosta; Vaasamäen ja Pietarinpuistikon välissä oli lahti, jonka länsirannalla oli aittoja. Kaupungin pohjoisosan asemakaava noudattelee vanhaa asemakaavaa, mutta eteläosan ruutukaavaa muutettiin radikaalisti vuoden 1835 palon jälkeen. Kaupungin isoavihaa vanhemmat säilyneet kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Museovirasto teki v.2002 Pietarsaaren kaupunkiarkeologisen inventoinnin, jossa määriteltiin, millä tonteilla muinaismuistolain rauhoittamat kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti säilyneet.
Pietarsaaren torilla toteutettiin maaperäkairaus kesällä 2013, sillä sinne oli suunnitteilla maanalainen pysäköintilaitos. Tavoitteena oli selvittää, sijaitseeko torin alueella säilyneitä kulttuurikerroksia. Kairauspisteitä tehtiin torin alueelle 31, joista 16 sisälsi kulttuurikerroksia. Näytteissä erottui purku-/palokerroksia, jotka viittaavat vuosien 1714 ja 1835 paloihin ja niihin liittyviin tasauskerroksiin. Ajoitusta antavia löytöjä ei kaivauksessa paljastunut ja muutenkin löytöjä tuli vähän. Maaperäkairauksen avulla saatiin rajattua arkeologisesti kiinnostava alue torilla. Vuoden 2015 torin alueen arkeologiset kaivaustutkimukset liittyivät torin länsiosan alle suunnitellun maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamiseen. Osa toria reunustavista kaduista (Isokatu, Raatihuoneenkatu ja Kauppiaankatu) kuuluivat rakentamisalueeseen. Rakenteet olivat säilyneet parhaiten tutkimusalueen keski- ja länsiosassa sekä Kauppiaankadun alla. Rakenteita ja kerroksia oli kuitenkin yli 1800 m² laajuisella alueella. Rakenteita dokumentoitiin noin 200 kpl. Näistä 11 oli kellareita, 10-13 rakennuksenpohjaa, kaksi kaivoa ja löydettiin vanhan katuverkoston osia. Monipuolista ja rikasta löytöaineistoa saatiin talteen runsaasti. 2019 inventoitiin Mökkösen vuoden 2002 raportissa määritellyt tontit tai niiden osia, joille arveltiin tulevan mahdollisesti rakennustoimintaa lähiaikoina: K I 1-4, K I 1-8, K I 3-1, K I 6-23, K II 1-4, K II 2-9, K III 3-7, K III 7-1, K III 8-20,K III 8-24, K III 9-26,K III 10-29, K III 10-30, K III 10-31, K III 10-32. Vuoden 2002 inventoinnin jälkeen on suoritettu kaivaustutkimuksia kortteleissa K II 2-9 nk. Lassfolkin korttelissa ja prospektointi ja kaivaus korttelissa K I 3-1, joka on torin länsiosa. 2023 koetutkimuksia (maatutkaus ja koekuopat) tehtiin osoitteessa Otto Malminkatu 3. Koekuopassa 2 todettiin paksu kulttuurikerros (n.1,5m). Pihan luoteiskulma vaikuttaa sekoittuneelta/maankäytön rikkomalta. Löytöaineisto ajoittuu 1700–1800-luvulle. Koekuopat kertovat alueen monimuotoisesta käyttöhistoriasta ja samalla monimutkaisesta arkeologisesta stratigrafiasta. |
Luonti: 26.2.2007 Viimeisin muutos: 7.3.2025 |
![]() |
Pietarsaaren kirkko ja kirkkomaa |
Tyyppi: hautapaikat, hautausmaat |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 7068157 I: 287558 |
Kuvaus: Pietarsaaren kaupungin ensimm. kirkko rakennettiin v.1691. Kirkko paloi v.1714. Ensimmäinen kirkko on sijainnut samalla paikalla kuin nykyinen, v. 1731 valmistunut kirkko. Kirkkotarhan eteläosassa sijaitsee kellotapuli (v.1742) sekä vv. 1778-86 rakennettu hautakappeli, joka muutettiin vaunuvajaksi vuonna 1867. Kirkkomaa on ollut käytössä kirkon valmistuttua 1690-luvulta 1850-luvulle, jolloin Pietarsaaren vanha hautausmaa Biskopsmalmenilla otettiin käyttöön. Myöhäissyksyllä 2017 kirkon korjaustöiden yhteydessä kirkkopihalla/puistossa tehtiin viemärikaivannon kunnostusta/uusimista ja paloturvallisuutta parannettiin sprinkleri- ja sammutusjärjestelmän asennuksella kirkkopihan/puiston kulkuväylän kohdalla. Näihin kaivantoihin liittyen alueella tehtiin arkeologisia tutkimuksia. Aiemmista tutkimuksista kirkkomaalla tai puistoalueella ei ole tietoa. Kaivannonpituus oli yhteensä noin 50m ja vajaat puolet siitä oli aiemmin kaivettua. Viemärikaivanto noudatteli vanhaa linjausta, mutta oli nyt leveämpi. Kirkkomaalla/puistossa ja kulkuväylän alueella todettiin rakenteita ja useita hautauksia. Arkeologisen dokumentoinnin jälkeen seurakunta huolehti hautauksiin liittyvistä jatkotoimenpiteistä. Kirkkomaa ja puisto ovat osa vanhaa asemakaava-aluetta, mutta alue on seurakunnan ja sen hallinnoima. |
Luonti: 25.9.2020 Viimeisin muutos: 12.4.2024 |
![]() |
Salla Pärssinen/Museovirasto ei määritelty 2013 |
Huomautuksia: Kaupunkiarkeologisen maaperäkairauksen valvonta |
Luonti: 31.12.2013 |
Esa Mikkola/Arkeologiset kenttäpalvelut kaivaus 2015 |
Luonti: 5.7.2016 |
Muuritutkimus Oy kaivaus 2017 |
Huomautuksia: Viemäri- ja spinklerikaivannon valvonta ja kaivaus. |
Luonti: 25.9.2020 Viimeisin muutos: 27.12.2022 |
Muuritutkimus Oy kaivaus 2022 |
Huomautuksia: Koetutimukset ja kaivaustutkimukset osoitteessa Otto Malminkatu 13 syksyllä 2022. |
Luonti: 23.9.2022 Viimeisin muutos: 10.6.2023 |
Muuritutkimus Oy kaivaus 2022 |
Huomautuksia: Kaivaustutkimukset osoitteessa Otto Malminkatu 13 syksyllä 2022. |
Luonti: 27.12.2022 Viimeisin muutos: 27.12.2022 |
Muuritutkimus Oy koekaivaus 2023 |
Huomautuksia: Valvontatutkimus kohteessa Otto Malminkatu 13 ja koetutkimukset Otto Malminkatu 3. |
Luonti: 9.3.2023 Viimeisin muutos: 5.7.2023 |
Teija Oikarinen kaivaus 2008 |
Luonti: 17.4.2023 |
Teija Oikarinen koekaivaus 2007 |
Luonti: 17.4.2023 |
Petro Pesonen valvonta 2015 |
Luonti: 22.6.2023 |
Jaana Itäpalo ja Hans-Peter Schulz / Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu inventointi 2019 |
Huomautuksia: Pietarsaaren yleiskaavan arkeologinen inventointi 2019. |
Luonti: 7.3.2025 |
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
![]() |
![]() |
× | ||
< |
|
> |