Kårböle mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1417. Kylännimi saattaa sisältää muinaisruotsalaisen henkilönimen Kare. Kylässä oli vuonna 1540 kahdeksan talonpoikaa, jotka maksoivat yhteensä kolme täysveroa. Porvoon läänin vuoden 1547 maakirjan mukaan näistä talonpojista kaksi oli naapurikylässä Nybyssä asuneita ulkokylänmiehiä. Kun Kårböleen yhdistettiin 1550-luvulla Rökisby ja Nyby, kylän tilaluku nousi 12:n. Samalla kaksi kylissä aiemmin ollutta tilaa ja ulkokylänmiehet kuitenkin katosivat.
Kårbölen vanhimmat kartat ovat vuosilta 1695 ja 1699. Kylässä oli tuolloin kolme tonttimaata: Gambelby, Husbacka ja puustelli eli myöhempi Malminkartano. Alueella on yksi autiotontti, jota ei ole merkitty Broteruksen kartalle.
Yksi Kårbölen tonttimaa sijaitsee Malminkartanon luutnantinpuustellista eli aiemmasta Kårbölen säteristä noin 150 metriä koilliseen, Malminkartanon kartanon ja Helsingin yliopiston kurssikeskuksen alueella. Kartanon itä- ja eteläpuolella olevan kallioisen mäen kaakkoisrinteessä on useita rakennuksen perustuksia. Kyse on mahdollisesti yhdestä keskiaikaisen Kaarelan kylän tonttimaista. Alueelta löytyi vuonna 2007 palanutta savea, mutta ei tiiltä tai 1700—1800-lukujen löytöjä, minkä perusteella kohteen tulisijalliset rakennukset ajoittuvat todennäköisesti keskiajalle tai 1500—1600-luvulle.
Kårbölen autiotontti sijaitsee lehtipuuvaltaisessa sekametsässä kalliomäen loivasti laskevalla ja suojaisella etelä- ja lounaisrinteellä. Autiotontin edustalle on edelleen peltoaukeama. Tonttimaa jakaantuu lännessä ja idässä oleviin osiin, joiden välillä on kivikkoinen ryteikkökaistale. Tonttimaan länsiosassa on näkyvissä voimakasta uudempaa maankäyttöä (mm. rakennuksen perustus), ja alue vaikuttaa luonteeltaan Malminkartanon toimintaa liittyvältä jättömaalta. Maan alla saattaa kuitenkin ainakin paikon olla jäljellä kulttuurikerroksia.
Myös Kårbölen tonttimaan hyvin säilyneessä itäosassa on havaittavissa jonkin verran uudempaa maankäyttöä, mm. suuren maatalousrakennuksen perustus ja rinnettä pitkin lounaasta koilliseen kulkeva tienpohja. Yleisilmeeltään tontti muistuttaa kuitenkin Espoon Mankbyn ja Vantaan Gubbackan 1500-luvulla autioituneita kylänpaikkoja. Helsingin yliopiston inventoinnissa paikalla havaittiin merkkejä neljästä rakenteesta. Vuoden 2011 inventoinnin aikana havainto-olosuhteet olivat puista pudonneiden lehtien ja aluskasvillisuuden vuoksi rajalliset. Tästä huolimatta kävi ilmi, että paikalla on jäännöksiä yli kymmenestä mahdollisesta uunista tai rakennuksenpohjasta. Lisäksi rinteellä on selviä keinotekoisia terasseja. Pääosa rakenteista oli tontin läpi kulkevan tien pohjoispuolella.
Luonti: 23.4.2008 Viimeisin muutos: 7.4.2017
Tutkimukset
Mika Lavento ym. inventointi 2007
Huomautuksia: Mika Lavento, Georg Haggren, Kerkko Nordqvist, Wesa Perttola ja Oula Seitseonen: Helsinki, Mätäjoen alueen inventointi 06.11.2006 – 20.04.2007.
Luonti: 23.4.2008 Viimeisin muutos: 2.4.2009
V.-P. Suhonen arkistotutkimus 2010
Luonti: 22.10.2010
V.-P. Suhonen & Janne Heinonen inventointi 2011
Luonti: 31.10.2011
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.