Liedon keskiaikainen kivikirkko sijaitsee Liedon keskustan luoteisosassa jokirannassa olevalla maakumpareella maisemallisesti näkyvässä ja saavutettavuuden kannalta hyvässä paikassa.
Liedon kirkkopitäjä on perustettu mahdollisesti 1200-luvun alussa. Ensimmäinen puusta tehty pitäjänkirkko rakennettiin todennäköisesti kivikirkon tienoville. Paikalla on voinut olla useampia puukirkkoja ennen kivikirkkoa. Kivikirkon perustukseksi upotetusta hirressä on saatu vuosien 1457 ja 1473 väliin ajoittuva lustoajoitus. On mahdollista, että hirsi on vanhemmasta puukirkosta. Se voi kuitenkin myös ajoittaa kivikirkon rakentamista. Siinä tapauksessa kivikirkko olisi tehty noin 1470-1480-luvulla. Kirkko on säilynyt kohtalaisen hyvin alkuperäisessä asussaan. (Hiekkanen 2014: 84-85.)
Kirkon lattian alle on tehty muiden keskiaikaisten kivikirkkojen tapaan hautauksia. Hautaaminen lopetettiin vuonna 1806. Kirkon korjaustöissä eri aikoina hautoja on kaivettu pois. Luita on haudattu kirkkomaahan ja löytöjä on tallennettu myös Kansallismuseon kokoelmiin.
Alkuperäinen kirkkotarha on ollut ilmeisesti melkein pyöreä (v. 1816 karttaluonnoksen antama tieto). Kirkkotarhaa on sittemmin laajennettu useassa otteessa ja kirkko sijaitsee nykyisin sen koilliskulmassa. Tarhaa ympäröi vuosina 1702–1703 rakennettu harmaakivinen aita, joka on korvaannut aiemman puisen. Muuri on rakennettu hirsiperustalle. Kirkkomaalla on ollut kirkon pohjoispuolella vuonna 1700 rakennettu ruumishuone, joka on purettu 1816. Vuonna 1663 kirkkomaalla on ollut ilmeisesti myös kymmenysaitta.
Kirkon lattian alla on kaivettu maata useassa otteessa korjaus- ja rakennushankkeissa (ks. tarkemmin lisätiedot-kohta). Raporttien tietojen perusteella ei tehdä luotettavaa johtopäätöstä siitä, miten laajasti maata on kaivettu. Vaikuttaakin siltä, että kirkon alla olevissa maakerrostumissa voi olla edelleen säilyneenä keskiaikaisia hautoja ja kerrostumia. Nuorempi maa-aines, haudat ja kerrostumat on ilmeisesti pääosin poistettu. Paikoin maata on kaivettu ilmeisesti hyvin syvältä uusien perustuspilarien valamisen yhteydessä. Hautojen lisäksi kirkon alla voi olla vielä jäljellä keskiaikaisten rakennelmien jäännöksiä. Ilmeisesti ainakin keskiaikaisen pääalttarin ja sivualttarin jäännökset on nimittäin jätetty 1970-luvulla löytöpaikalleen kirkon alle. Mahdollisesti kirkon alla on myös hautoihin liittyviä kivirakennelmia säilytettyinä.
Korjaustöiden yhteydessä tullut löytöaineisto koostuu napeista, soljista ja virsikirjan heloista sekä joistakin 1600-luvun ja 1700-luvun rahoista.
Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu. Rajaus lienee perustellulta tehdä 1800-luvun karttaan merkityn kirkkomaan laajuuden mukaisesti.
Vuoden 2021 koetutkimusten perusteella voidaan sanoa, että kirkkomaalla on edelleen vanhempia ehjiä hautauksia sekä rakenteiden jäänteitä erityisesti kulkuteiden ulkopuolella. Vuonna 2022 nk. Leipähuoneen rakennustöiden yhteydessä tehdyssä valvonnassa todettiin kuuden hautauksen jäännökset.
Luonti: 4.12.2009 Viimeisin muutos: 11.3.2023
Tutkimukset
Muinaistieteellisen toimikunnan rakennushistorian osasto kaivaus 1970
Löydöt: KM 71102:1-26, KM 72009
Huomautuksia: RHOA 423:1:7 Piirustukset
Ei tutkimusraporttia.
Luonti: 11.6.2020 Viimeisin muutos: 11.6.2020
C. J. Gardberg kaivaus 1952
Huomautuksia: Raportti: korjaustöiden yhteydessä tehdyt muistiinpanot.
Luonti: 11.6.2020
Markus Hiekkanen? tarkastus 1977
Huomautuksia: Kyseessä ilmeisesti tarkastus vuodelta 1977, josta on mahdollisesti muistiotyyppinen kertomus. Kertomus mahdollisesti Museoviraston arkistossa. Asiat-rekisterin tieto.
Luonti: 11.6.2020 Viimeisin muutos: 11.6.2020
Heli Lehto ja Vesa Laulumaa koekaivaus 2021
Luonti: 16.2.2022
Heini Ynnilä / Ark-byroo Oy valvonta 2022
Luonti: 11.3.2023
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.